2024

Strandberg, Timo; Urtamo, Annele; Pitkälä, Kaisu; von Bonsdorff, Mikaela; Kivimäki, Mika

JOHDANTO. Suomenruotsalaisten on raportoitu elävän pitempään ja terveempinä kuin muun väestön. Vertailimme asiaa Johtajatutkimuksen aineistossa. MENETELMÄT. Vuosien 1964–1973 kliinisessä tutkimuksessa 3 221 miehestä ruotsinkielisiä oli 471 (14,5 %). Elintapa- ja riskitekijöitä mitattiin keski-iässä ja vanhuusiässä. Kuolleisuutta seurattiin vuoteen 2023. TULOKSET. Seurannan aikana suomenkielisistä kuoli 2 551 (92,8 %) ja ruotsinkielisistä 430 (91,3 %). Keskimääräiset elossaoloajat olivat 37,5 ja 38,0 vuotta (p = 0,48). Ikävakioitu riskisuhde oli 0,94 (95 %:n luottamusväli, lv 0,85–1,03; p = 0,20), eikä 90 vuoden iän saavuttamisessakaan havaittu merkitsevää eroa (p = 0,52). Nuorena painoindeksi oli sama, mutta keski-iässä suomenkielisten painoindeksi oli merkitsevästi suurempi ja verenpaine merkitsevästi korkeampi sekä itsearvioitu terveys huonompi. Toisin kuin ruotsinkielisyys (p = 0,31), lähtövaiheen keskeiset valtimotautien riskitekijät ennustivat seurannanaikaista kuolleisuutta (p < 0,001). PÄÄTELMÄT. Ruotsinkielisyyteen liittyi keski-iässä pienempi valtimotautiriski kuin suomenkielisyyteen. Seurannan aikaisessa kuolemanvaarassa tai pitkäikäisyyden saavuttamisessa ei kuitenkaan havaittu merkitseviä eroja.