2024

Karhula, Kati; Hirvonen, Maria; Jantunen, Hanna; Rivinoja, Telma; Sihvola, Maria; Seppälä, Piia

Tutkimuksen tavoitteet Alentuneen sykevälivaihtelun on aiemmin todettu olevan yhteydessä heikentyneeseen uneen, palautumiseen ja terveyteen. Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden tiedetään olevan yhteydessä alentuneeseen sykevälivaihteluun. Koska työn vaatimustekijöitä on pääsääntöisesti tutkittu yksittäin, toistaiseksi ei ole tutkimustietoa siitä, mitkä työn psykososiaalisista vaatimustekijöistä ovat tärkeimpiä sykevälivaihtelun alenemisen ja pitkällä aikavälillä heikentyneen terveyden ennustajia. Tavoitteenamme oli selvittää, mitkä psykososiaaliset työn vaatimustekijät ovat tärkeimpiä sykevälivaihtelun kannalta. Metodit Tutkimukseen osallistui 163 Raision kaupungin työntekijää (86 % naisia, keski-ikä 47 vuotta) eri ammattialoilta. Osallistujat vastasivat laajaan työolotekijöitä kartoittavaan kyselyyn ja pitivät sykevälivaihtelumittalaitetta neljän peräkkäisen yön ajan. Tulosmuuttujana käytettiin työviikon aikaisen kolmen viimeisen yön RMSSD:tä (engl. root mean square of successive differences between normal heartbeats), joka on yleisin palautumista kuvaava muuttuja unenaikaisissa sykevälivaihtelututkimuksissa. Pääasiallinen tilastoanalyysi oli dominanssianalyysi, jonka avulla tutkittiin työn vaatimustekijöiden merkitystä sen mukaan, mikä on niiden suhteellinen osuus sykevälivaihtelun varianssin ennustamisessa. Vaatimustekijät valittiin mukaan aikaisempien tutkimustulosten ja teorian perusteella. Taustatekijöistä analyysissä olivat mukana ikä, sukupuoli, itseilmoitetut lääkitykset ja sairaudet sekä painoindeksi. Keskeiset tulokset Dominanssianalyysin perusteella mikään yksittäinen työn vaatimustekijä ei korostunut. Sykevälivaihtelun kannalta viisi tärkeintä työn vaatimustekijää (selitysaste 5,15 0,64 %) olivat työhön liittyvän verkkohäirinnän tai vihapuheiden kohteena oleminen, sosiaalinen eristyneisyys työssä, panosten ja palkkioiden epätasapaino, työn ristiriitaiset odotukset ja eettisesti haastavat tilanteet työssä. Linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa yksittäisistä tekijöistä selvästi suurin selitysaste (75 %) oli tutkittavan iällä. Johtopäätökset Korkeampaa sykevälivaihtelua ja sitä kautta parempaa työterveyttä näyttäisi edistävän erityisesti verkkohäirinnän tai vihapuheiden kohteena olemisen käsittely ja hallinta ja työyksinäisyyden vähentäminen. Myös työn ristiriitaisten odotusten ja eettisesti haastavien tilanteiden vähentäminen sekä työhön sijoitettujen panosten ja palkkioiden epätasapainon parantaminen vaikuttaisivat olevan myönteisiä toimia.