Naisten asema ja rooli Puolustusvoimissa
Publiceringsår
2020
Upphovspersoner
Kouri, Suvi
Abstrakt
”Mikä sai naisen lähtemään armeijaan?” Kysymys toistui useampaan otteeseen vuoden aikana suorittaessani naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Astuin palvelukseen vuoden 2000 heinäkuussa, jolloin naisia oli ollut varusmiehinä vajaat viisi vuotta. Tänä vuonna naisten vapaaehtoisen asepalveluksen mahdollistavan lain voimaantulosta ja ensimmäisten naisten palvelukseen astumisesta tulee kuluneeksi kaksikymmentäviisi vuotta. Se on samalla sekä pitkä että lyhyt aika. Paljon on muuttunut siitä, kun itse palvelin varusmiehenä. Nainen on kuitenkin sotilaana yhä erikoisuus: aiheesta keskustellaan, sitä joutuu perustelemaan ja edelleen on niitä, joiden mielestä nainen ei kuulu armeijaan tai sotilaaksi. Kysymys naisten asemasta ja roolista Suomen puolustusvoimissa on hyvin monisyinen. Se sijoittuu historiallisesti ja globaalisti laajempaan kokonaisuuteen, jossa naisen paikka on tiukasti rajattu ja rajoitettu. Sota ja sotilaan tehtävä ovat perinteisesti olleet miesten aluetta – toki poikkeuksia löytyy niin Suomen kuin maailmankin historiasta. Naisten tehtävänä on kuitenkin pääasiassa ollut erilaiset tuki- ja huoltotoimet, kun miehet ovat hoitaneet varsinaiset taistelutehtävät. Suomenkaan todellisuudessa kysymys naisista sotilaina ei ole irrallinen isommasta kuvasta. Suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän myötä puolustusvoimien ja yhteiskunnan suhde on muodostunut hyvin tiiviiksi. Asevelvollisuusjärjestelmällä on suuret vaikutukset suomalaisen yhteiskunnan monelle eri saralle, eikä vähiten esimerkiksi työelämään. Asevelvollisuuden ulottuessa vain miespuolisiin Suomen kansalaisiin järjestelmä osaltaan ylläpitää ja vahvistaa niin turvallisuuden kentän kuin yleisemmin työelämän su-kupuolittuneisuutta ja segregaatiota. Segregaatio ei koske vain ammattialojen eriytymistä sukupuolen mukaan, vaan myös naisten ja miesten erilaista urakehitystä ja sijoittumista johtotehtäviin. Tarkastelen tässä artikkelissa naisten asemaa ja roolia puolustusvoimissa. Ensimmäisessä taustoittavassa luvussa pohdin lyhyesti naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen johtanutta kehitystä sekä naisten asepalvelukseen liit-tyviä haasteita ja vaikutuksia. Sen jälkeen pureudun upseerinaisten asemaan ja rooliin Puolustusvoimissa, ja lopuksi visioin hieman tulevaisuutta näihin teemoihin liittyen. Hyödynnän artikkelissa muun tutkimustiedon ohella myös tekeillä olevaa väitöskirjatutkimustani upseerinaisten integroitumisesta Suomen puolustusvoimiin.
Visa merOrganisationer och upphovspersoner
Publikationstyp
Publikationsform
Artikel
Moderpublikationens typ
Samlingsverk
Artikelstyp
Annan artikel
Målgrupp
FackligUKM:s publikationstyp
D2 Artikel i ett yrkesinriktat samlingsverk (inkl. inledningsartikel som skrivits av redaktören)Publikationskanalens uppgifter
Moderpublikationens namn
Naiset kriisejä hallitsemassa : päätöslauselman 1325 kaksi vuosikymmentä
Moderpublikationens redaktörer
Mäki-Rahkola, Anne
Förläggare
Laajan turvallisuuden verkosto WISE
Sidor
140-153
ISBN
Öppen tillgång
Öppen tillgänglighet i förläggarens tjänst
Ja
Öppen tillgång till publikationskanalen
Helt öppen publikationskanal
Parallellsparad
Ja
Övriga uppgifter
Vetenskapsområden
Statsvetenskap; Övriga samhällsvetenskaper; Historia och arkeologi; Sociologi
Nyckelord
[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Publiceringsland
Finland
Förlagets internationalitet
Inhemsk
Språk
finska
Internationell sampublikation
Nej
Sampublikation med ett företag
Nej
Publikationen ingår i undervisnings- och kulturministeriets datainsamling
Ja