2020

Kovalainen, Marja Terttu

Tämän työn ensimmäisenä tavoitteena on selvittää, mitä yleissivistävän perusopetuksen pedagogisella johtajuudella Suomessa tarkoitetaan. Toisena tavoitteena on tutkia pedagogisen johtajuuden vajeen ilmenemistä järjestelmä- ja systeemitason muutoksessa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, joka analysoidaan fenomenologis-temaattista analyysiä käyttäen. Perusopetuksen pedagogisen johtajuuden määritteleminen tapahtuu neljän käsitteistä ’pedagoginen’ ja ’oppiva yhteisö’ rakennetun aksiooman ja kahdeksan pedagogisuutta kuvaavan, muutosorientoituneen kansainvälisen koulutusjohtamisen teorian ja suuntauksen avulla. Pedagogista johtajuutta kuvaavat neljä teoreettista aksioomaa ovat: 1) Pedagogisen johtajuuden keskiössä on oppiminen ja oppija, jonka oppimisedellytyksistä, kasvusta ja hyvinvoinnista huolehditaan, 2) Pedagogisen johtajuuden pedagogisia ydinarvoja ovat ihmisyys, sivistys, demokratia ja tasa-arvo, 3) Koulu on oppiva yhteisö, joka toimii pedagogisten arvojen ja oppivan yhteisön periaatteiden mukaan ja 4) Pedagoginen johtajuus on muutoksessa johtamista. Vajetta etsitään 14 suomalaisen yhtenäiskoulun rehtorin johtajuuspuheesta, joka käsittelee vuonna 1998 hyväksytyn ’Perusopetuslain’ (628/1998) jälkeistä perusopetuksen järjestelmä- ja systeemitason muutosta. Se tapahtuu kiinnittämällä järjestelmä- ja systeemitason muutoksen kokeneiden rehtoreiden johtamispuhe jokaiseen jo mainittuun aksioomaan erikseen. Pedagogisen johtajuuden vaje näyttäytyy seuraavasti: 1) koulun toiminnan keskiössä ei ole oppiminen eikä oppija, 2) yhteisen arvopohjan puuttuminen hidastaa yhteisöllisen toimintakulttuurin syntymistä, 3) pedagoginen johtaminen ei toimi, elleivät koulunjohtajat käytä valtaansa sen järjestämiseksi, 4) muutos ei toteudu, toteutuu vain osittain tai ei jää pysyväksi, jos siihen ei sitouduta eikä ajattelu yhteisössä muutu. Oppivassa yhteisössä, missä johtaminen on pedagogista ja jaettua, toiminta yhteisöllistä ja vastuu yhteinen, myös vastuu vajeesta on yhteinen. Vaje ilmenee aina erilaisena eikä se välttämättä ole negatiivinen asia. Johtaminen on muutoksessa johtamista ja vajeessa johtamista.