Taimenen mädin säilyvyys ja alkioiden kasvu Savijoen kipsinlevitysalueella
Publiceringsår
2019
Upphovspersoner
Arola, Hanna
Abstrakt
Pelloille tehtävän kipsinlevityksen vesistövaikutuksia tutkittiin Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishankkeessa ”SAVE - Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä”. Hanke oli ympäristöministeriön rahoittama hallituksen kärkihanke. Siinä missä kipsin, eli kalsiumsulfaatin, levitys on vähentänyt pelloilta tulevaa fosforikuormitusta, se on toisaalta nostanut pilottialuetta halkovan Savijoen sulfaattipitoisuuden kolminkertaiseksi. Suuren sulfaattipitoisuuden tiedetään olevan haitallista vesieliöille, kuten kaloille. Näin ollen Jyväskylän yliopisto selvitti kipsinlevityksen vaikutuksia taimenen (Salmo trutta) varhaisten elinvaiheiden säilyvyyteen ja kasvuun. Tutkimusmenetelmänä käytettiin mädinhaudontakoetta, joka alkoi lokakuussa 2017 ja päättyi toukokuussa 2018. Kokeessa oli kolme mädinhaudontapaikkaa: vertailu- ja kipsinlevitysalue Savijoella ja metsäisen valuma-alueen vertailupaikka läheisellä Järvijoella. Kipsikäsittelyn oletettiin joko lisäävän mädin säilyvyyttä vähentyneestä kiintoainekuormituksesta johtuen tai vähentävän sitä sulfaattipitoisuuden nousun seurauksena. Säilyvyys oli matala kaikilla koepaikoilla. Huhtikuussa keskimääräinen säilyvyys Savijoen vertailupaikalla, kipsinlevityspaikalla ja Järvijoella oli 7, 13 ja 26 %. Toukokuuhun mennessä kaikki elävät alkiot olivat kuoriutuneet, mutta säilyvyys oli laskenut entisestään. Toukokuun lopulla Savijoella ei havaittu lainkaan eläviä yksilöitä, ja Järvijoella keskimääräinen säilyvyys oli 9 %. Kaikkiin haudontasylintereihin oli kertynyt hiekkaa, mikä todennäköisesti vähensi säilyvyyttä. Alkioiden ja poikasten kasvu riippui pääsääntöisesti päiväastekertymästä, eikä yksilöiden pituudessa ollut suuria eroja eri paikkojen välillä. Kipsinlevityksen vaikutuksia taimenen varhaisiin elinvaiheisiin ei pystytty arvioimaan kunnolla sylintereihin kertyneestä hiekasta johtuen. Koe olisikin syytä toistaa, sillä tällä haudontakoejaksolla oli jokseenkin poikkeukselliset sääolot.
Visa merOrganisationer och upphovspersoner
Jyväskylä universitet
Arola Hanna
Publikationstyp
Publikationsform
Separat verk
Målgrupp
Facklig
UKM:s publikationstyp
D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller -utredning
Publikationskanalens uppgifter
Journal/Serie
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja
Förläggare
University of Jyväskylä
ISSN
ISBN
Öppen tillgång
Öppen tillgänglighet i förläggarens tjänst
Ja
Öppen tillgång till publikationskanalen
Helt öppen publikationskanal
Parallellsparad
Nej
Övriga uppgifter
Vetenskapsområden
Miljövetenskap
Nyckelord
[object Object],[object Object],[object Object]
Publiceringsland
Finland
Förlagets internationalitet
Inhemsk
Språk
finska
Internationell sampublikation
Nej
Sampublikation med ett företag
Nej
DOI
10.17011/jyx/18282/64580
Publikationen ingår i undervisnings- och kulturministeriets datainsamling
Ja