2022

Marjanen, Jani; Ihalainen, Pasi

Käsitehistoriaa tutkivaa kiinnostavat yhtäältä käsitteiden käyttö yhteisöissä, toisaalta yksittäisen kielenkäyttäjän tarkoitukset. Yhteisön tasolla tutkija kysyy, miten tekstin tai keskustelun keskeiset käsitteet ovat tulleet käyttöön, miten ne ovat yleistyneet ja vakiinnuttaneet asemansa, miten niihin liitetyt merkitykset ovat muuttuneet, millaisia kiistoja niiden oikeasta käytöstä ja merkityksestä on käyty ja millaisia vastakäsitteitä ja synonyymejä niille on esitetty. Näin päästään käsiksi siihen, miten menneisyyden ihmisten tapa jäsentää maailmaa on ajan myötä muuttunut. Yksittäisen kielenkäyttäjän tarkoitusten osalta on tärkeää ymmärtää, mitä hänelle merkitsi käyttää kyseistä käsitettä ja millaisia merkityksiä hän siihen liitti. Tällöin huomio kohdistuu käsitteen käyttäjän retoriikkaan eli niihin kielellisiin keinoihin (kiistanalaiset avainkäsitteet, retoriset figuurit, uudelleenmäärittelyt, arvottavat attribuutit, voimakkaat verbit, metaforat, ismifikaatio jne.), joita puhuja tai kirjoittaja hyödynsi pyrkiessään vaikuttamaan yleisönsä käsityksiin: Mitä nämä paljastavat käsitteen käyttäjän asenteista ja mielipiteistä? Mitä käsitteisiin liitettyjä, eri aikoina kerrostuneita merkityksiä käyttäjä kierrätti, mitä määritteli uudelleen ja mitä haastoi ja miksi? Käsitehistoriaa kiinnostaa siis sekä pitkän aikavälin yhteisötasoinen semanttinen muutos että yksilötason toiminta ja näiden välinen vuorovaikutus. Digitoidut aineistot ja laskennalliset menetelmät yhdistettyinä kontekstit huomioivaan käsiteanalyysiin tarjoavat lisätietoja molemmista.