2013

Rissanen, Merja-Taskila; Mauno, Saija; Ruokolainen, Mervi; Rantanen, Marika

Tutkimuksessa tarkasteltiin kahden työn ja perheen yhteensovittamisen tilanteessa käytettävän stressinhallintakeinon, delegoinnin (tehtävien siirtämisen tai jakamisen) sekä priorisoinnin (tehtävien asettamisen tärkeysjärjestykseen) yhteyksiä työstä perheeseen ja perheestä työhön suuntautuviin rikastuttamisen kokemuksiin. Lisäksi selvitettiin, auttavatko delegointi ja priorisointi kokemaan työ–perhe-rikastuttamista myös silloin, jos työntekijä kokee paljon työ–perhe-ristiriitaa (suojaavat yhteydet). Tutkimus perustui kyselyaineistoon (N = 2 756), joka kerättiin hoito- ja palvelualoilta syksyllä 2009. Tulokset osoittivat, että delegointi oli käytetympi stressinhallintakeino kuin priorisointi. Molempia stressinhallintakeinoja käytettiin useammin hoito- kuin palvelualalla. Tulokset osoittivat myös, että mitä enemmän tehtäviä siirrettiin ja/tai jaettiin kotona, sitä enemmän koettiin perheen rikastuttavan työtä, ja mitä enemmän tehtäviä siirrettiin ja/tai jaettiin työssä, sitä enemmän koettiin työn perhe-elämää rikastuttavaa vaikutusta. Lisäksi delegointi kotona suojasi korkean työ–perhe-ristiriidan tilanteessa suhteessa perhe–työ-rikastuttamiseen. Myös tehtävien tärkeysjärjestykseen asettaminen työssä oli hyödyllistä korkean työ–perhe- (palvelualalla) ja perhe–työ-ristiriidan (hoitoalalla) tilanteessa, kun rikastuttamisen kokemuksia käytettiin mittapuuna. Kaiken kaikkiaan kummankin stressinhallintakeinon osalta osoittautui, että suojaavat yhteydet olivat kuitenkin melko heikkoja.