Kulttuurisen tuotannon alustoitumisen prosessit ovat tuoneet sosiaalisen median alustat ja sisällöntuotantotyön osaksi monia työnkuvia. Näin on myös seksityössä, jonka marginalisoitunut asema yhteiskunnissa on jatkunut ja monimutkaistunut alustoilla. Samalla työn julkinen näkyvyys on laajentunut, mutta typistyen usein kapeisiin tai stigmatisoiviin tulkintoihin. Tarkastelen verkkovälitteistä seksityötä väitöstutkimuksessani osana digitaalisen työn sekä alustojen tarjoumien (engl. Platform affordances) tutkimusta – keskityn työtä tekevien osaamiseen, käyttökokemuksiin, käsityksiin työstä, ja sisältöihin. Tutkimus keskittyy erityisesti kahteen alustaan: TikTok markkinointialustana sekä OnlyFans seksuaalisen sisällön ja palvelujen myyntipaikkana. Seksityön kiistanalainen asema alustoilla edellyttää työntekijöitä hyödyntämään tarjoumia mukautuessaan ja haastaessaan alustojen rakenteita kuten algoritmisia järjestelmiä. Verkkovälitteisen seksityön ja marginalisoitujen äänien nostaminen keskiöön tutkimuksessa laajentaa käsitystämme siitä mihin suuntaan sisällöntuotantotyö, sisällöt, alustojen käyttötavat ja tarjoumat, sekä työtä tekevien käsitys omasta työstään kehittyvät. Verkkovälitteistä seksityötä lähestytään etnografisella metodologialla, jota täydentää kriittisen visuaalisen analyysin metodologia (Rose 2023). Etnografian keskiössä on immersio, havainnointi, ja seksityöntekijöiden haastattelut, joilla tuotetaan syvällistä ymmärrystä alustatyön moninaisuudesta. Haastattelut ja niiden yhteydessä toteutettavat etnografiset havainnoinnit sisältöihin ja työnteon tapoihin nostavat keskiöön sisältöjen tuotannon, komposition, levittämisen, ja yleisöön suuntaamisen kysymykset, joissa alustoilla on keskeinen rooli. Verkostojen luominen seksityöntekijöihin, seksityöntekijöiden ammattiliittoihin ja apujärjestöihin sekä seksityötutkijoihin on avainasemassa tutkimuksen hyödyntämisessä myös vaikuttamistyöhön seksityöntekijöiden työolojen ja yhteiskunnallisen aseman edistämiseksi.

2025