Väitöskirjatutkimuksen kohteena on viitottua kieltä (suomalainen viittomakieli/muu viittomakieli) käyttävien kuurojen ja huonokuuloisten 13–28-vuotiaiden lasten ja nuorten käsitykset ja kokemukset omasta medialukutaidostaan, kielellisestä toimijuudestaan ja osallisuudestaan niin digitaalisissa kuin muissa arjen ympäristöissä. Tavoitteena on tutkia myös kohderyhmän käsityksiä demokratiasta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Täsmällinen tieto näistä kysymyksistä auttaa tukemaan nuorten oppimista, kielellistä ja digitaalista toimijuutta, hyvinvointia ja osallisuutta. Tutkimus- ja kehitystyöllä voidaan parantaa edelleen yhteiskunnallista demokratiaa kohderyhmän osalta. Tutkimusaineistoa on kerätty kuluvan vuoden kevään ja kesän aikana, muun muassa alkukartoituskyselyiden ja haastattelujen muodossa. Aineistonkeruussa on hyödynnetty THL:n kehittämää osallisuusindikaattoria. Tutkimusta on tehty kesä-elokuun aikana myös yhteistyössä SOS Lapsikylä -lastensuojelujärjestön kanssa, joka on toteuttanut lasten kuulemisen menetelmiin ja demokratiakäsityksiin liittyvää selvitystyötä osana Oikeusministeriön demokratiahanketta. Syksyllä 2022 tutkimusta edistetään yhteistyössä YLE:n kanssa, tarkoituksena kerätä tietoa viittomakielisten ja saavutettavien ohjelmien ja uutisten kehitystyötä varten. Keruu toteutetaan äidinkieleltään viittomakielisen tutkijan vetämien inklusiivisten ja voimauttavien mediapajojen muodossa. Tieto tutkimuksen kohteena olevan ryhmän osallisuudesta, medialukutaidosta ja demokratiakäsityksistä on nyt erityisen ajankohtainen, sillä tuore Valtioneuvoston tutkimus (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163689) on osoittanut, että kuuroihin ja viittomakielisiin on kohdistunut syrjintää. Selvitys nostaa ongelmallisiksi kohdiksi muun muassa yhteiskunnan rakenteelliset vääryydet, kuten esimerkiksi koulutukseen, tekstipohjaisten palvelujen saavutettavuuteen, tulkkauspalveluihin ja viittomakieliseen mediaan liittyvät puutteet.

2023