2024

Pölönen, Outi; Pura, Minna

Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, mikä vaatii yrityksiltä innovatiivisuutta, ketteryyttä ja tulevaisuustoimijuutta. Ennakointitiedon soveltamisen esteinä voivat olla mentaalimallit, päätöksenteon tavat tai organisaation johtamisen valtarakenteet, jolloin tulevaisuustietoisuus ei johda toimintaan asti. Nopeimmin uusiin mahdollisuuksiin tarttuvat ketterän kulttuurin omaksuneet organisaatiot, jonka kulmakiviä ovat empaattinen, jaettu johtaminen ja ketterä valmentaminen. Dynaamisesta, jatkuvasta toiminnan parantamisesta sekä yksilön potentiaalin valjastamisesta tiimin ja organisaation vision saavuttamiseksi voimme oppia ketterän kehityksen ammattilaisilta. Ketteryys on ennen kaikkea ajattelutapa, osa kulttuuria, tapa miten mm. toimintaa kehitetään jatkuvasti osallistavin menetelmin. Tässä artikkelissa visioimme osallistavasti asiantuntijapaneelin avulla minkälaista tulevaisuuden johtaminen tulisi olla vuonna 2037. Tulokset pohjautuvat Suomessa 2022 toteutetun Delfoi-asiantuntijapaneelin tuloksiin. Raportoimme myös ketteryyden esteitä ja mahdollistajia organisaatiotason tulevaisuusohjauksen tueksi. Ketterän tulevaisuustoimijuuden kehittyminen vaatii innovaatiokyvykkyyttä luoda uutta sekä jatkuvaa toiminnanohjausta ja uudenlaisiin ketteriin prosesseihin valmentamista eri organisaation tasoilla. Ketteryys olemisen ja ryhmäohjauksen tapana näyttäytyy monitasoisena ilmiönä, josta jokaisen on muokattava omiin yhteistyöverkostoihinsa sopiva tulevaisuustietoinen identiteetti, tilanteeseen sopiva rooli sekä tapa toimia. Kun toimijuuteen kyvykkäät henkilöt yhdistetään kollektiiviseen jaettuun visioon toivotusta tulevaisuudesta, ketteryys auttaa vaikuttamaan ja muotoilemaan haluttuja tulevaisuuksia tunnistaen tilanteita, joissa voidaan proaktiivisesti vaikuttaa tulevaisuuteen.