1983

Järvi, Antti

Selvitetään, voidaanko kuitulevymassan valmistuksessa säästää energiaa lisäämällä sopivaa kemikaalia esilämmitysvaiheessa hakkeeseen tai johtamalla jauhimelta poistuvaa hönkähöyryä hakesiiloon. Kemikaalien vaikutusta tutkittiin sekä laboratorio- että tehdaskokein. Kemikaaleina käytettiin lipeää (NaOH) ja natriumbisulfaattia (NaHSO3). Vaikka tulokset osoittivat säästöä sähköenergian kulutuksessa, ei saavutettava hyöty ole niin suuri, että se kattaisi kemikaalikustannukset. Lisärasituksena on vielä jätevesikuormituksen kasvu etenkin lipeää käytettäessä. Hönkähöyryn hyväksikäytön tutkimiseen liittyi sopivan laitteiston kehittely. Kokeet osoittivat, että johtamalla jauhimelta vapautuvaa höyryä hakesiiloon, voidaan alentaa esilämmitykseen kuluvan tuoreen höyryn määrää. Saavutettava säästö on noin 125 kg höyryä tuotettua massatonnia kohden. Jos arvioidaan lämpöenergian hinnaksi 32 mk/GJ, päästään edellä mainituilla toimenpiteillä noin 11 markan säästöön massatonnia kohden. Tehtaiden, jotka voivat hyödyntää hönkähöyryä kuvatulla tavalla, yhteinen vuosituotanto kuitulevyä on noin 125 000 t. Tämä merkitsee mahdollisuutta säästää 1,4 milj. markkaa vuodessa. Tarvittavat investoinnit ovat noin 150 000 mk.