undefined

Moottoriajoneuvojen sääntelemättömät pakokaasupäästöt: Merkitys ja mittaustekniikka

Publiceringsår

1996

Upphovspersoner

Lappi, Maija; Rihko, Liisa

Abstrakt

Moottoriajoneuvojen sääntelemättömät pakokaasupäästöt ovat aineosia, joille ei nimensä mukaisesti ole lainsäädännössä määräyksiä. Vain hiilimonoksidille (CO), typenoksideille (NOx), kaasumaisille hiilivedyille (HC) ja dieselajoneuvoista hiukkasten kokonaismäärälle on asetettu laissa rajat. Kuitenkin arvioitaessa liikenteen aiheuttamia terveysvaikutuksia ja osuutta ilman laadun huononemiseen ovat sääntelemättömät pakokaasuyhdisteet saamassa entistä suuremman merkityksen. Ilman niiden luotettavaa ja riittävän laaja-alaista määritystä liikennettä koskevan ympäristölainsäädännön kehittyminen ei ole mahdollista. Tärkeimmät liikenteen päästöjen ympäristövaikutukset ovat savusumun muodostuminen taajamissa sekä ilmaston lämpeneminen. Terveysvaikutukset ovat joko akuutteja, kuten hengitystieärsytys, tai pitkäaikaisia, kuten altistuminen karsinogeenisille päästöille. Yhdysvaltojen ympäristöviranomainen (EPA) on määritellyt liikenteen tärkeimmiksi ilmakehään tuottamiksi toksisiksi yhdisteiksi formaldehydin, asetaldehydin, bentseenin, 1,3-butadieenin sekä hiukkaset ja niihin sitoutuneen orgaanisen aineen. Ne tulisi ottaa huomioon uusia polttoainelaatuja, moottoritekniikoita ja pakokaasun jälkikäsittelytekniikoita kehitettäessä. Formaldehydipäästö on jo tietyissä tapauksissa säännelty Yhdysvalloissa. Rajoittamattomuuden vuoksi ei-säänneltyjen komponenttien näytteenotto- ja mittaustekniikat ovat osittain kehittymättömiä ja epäyhtenäisiä. Yleisesti hyväksyttyä mittausmetodiikkaa ei ole. Tässä työssä tarkastellaan ympäristö- ja terveysvaikutusten kannalta tärkeimpien diesel- ja bensiinipakokaasukomponenttien näytteenotto- ja analyysitekniikoiden nykytilaa maailmalla sekä VTT:ssä käytössä olevia menetelmiä. Joitakin VTT:ssä mitattuja, luotettavina pidettyjä tuloksia esitetään. Lisäksi kuvataan haittavaikutusten arviointimenetelmiä, kuten päästön otsoninmuodostuskykyä ilmassa, ja testejä pitkäaikaisten biologisten vaikutusten arvioimiseksi. Myös päästökomponenttien muodostumista, esiintymistä ja merkitystä käsitellään. Tutkimus käsittää tällä hetkellä keskeisimpinä pidetyt ei-säännellyt päästöt, joita ovat yksittäiset hiilivedyt, aldehydit ja muut karbonyyliyhdisteet, alkoholit, N20, semihaihtuva ja hiukkasfaasi sekä niiden sisältämät yhdisteet. Päästöjen polyaromaattiset aineosat (POM) pääasiassa dieselmoottorin hiukkasfaasissa, mutta lisääntyvässä määrin myös bensiinimoottorin semihaihtuvassa sekä hiukkasfaasissa, ovat tärkeitä. Ne ovat kuitenkin monimutkaisuutensa ja pienten määriensä vuoksi erityisen vaativia tutkimuskohteita, esimerkiksi polyaromaattisten hiilivetyjen ja nitro-PAH-yhdisteiden analysointi, ja ovat saaneet tästä syystä erityistä painoa. Myös POMien biologisten vaikutusten (mutageenisuus) arviointia sivutaan. Uusista mittaustekniikoista esitellään VTT:hen hankittu online-FTIR-pakokaasuanalysaattori ja arvioidaan sen soveltuvuutta ei-säanneltyjen pakokaasuyhdisteiden jatkuvatoimiseen monikomponenttianalyysiin raakakaasusta.
Visa mer

Organisationer och upphovspersoner

Publikationstyp

Publikationsform

Separat verk

Målgrupp

Facklig

UKM:s publikationstyp

D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller -utredning

Publikationskanalens uppgifter

Journal

VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

Förläggare

VTT Technical Research Centre of Finland

Nummer

1748

Öppen tillgång

Öppen tillgänglighet i förläggarens tjänst

Nej

Licens för förläggarens version

Annan licens

Parallellsparad

Nej

Övriga uppgifter

Nyckelord

[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]

Språk

finska

Internationell sampublikation

Nej

Sampublikation med ett företag

Nej

Publikationen ingår i undervisnings- och kulturministeriets datainsamling

Nej