Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS)
Publiceringsår
2009
Upphovspersoner
Teir, Sebastian; Tsupari, Eemeli; Koljonen, Tiina; Pikkarainen, Toni; Kujanpää, Lauri; Arasto, Antti; Tourunen, Antti; Kärki, Janne; Nieminen, Matti; Aatos, Soile
Abstrakt
Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (carbon capture and storage, CCS) pidetään kansainvälisesti yhtenä merkittävimmistä tulevaisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoista. Menetelmä perustuu hiilidioksidin talteen ottamiseen voimalaitoksissa tai teollisuuslaitoksissa, minkä jälkeen hiilidioksidi puhdistetaan, puristetaan kokoon ja kuljetetaan pitkäaikaiseen säilytykseen putkiston tai säiliöalusten avulla. Suuret maanalaiset geologiset muodostumat, kuten ehtyneet öljy- ja kaasukentät sekä suolavesikerrostumat, ovat lupaavimpia varastointipaikkoja hiilidioksidille, mutta jokaisen muodostuman soveltuvuus pitkäaikaiseen varastointiin on tutkittava erikseen. CCS-teknologia perustuu osittain kemianteollisuudessa sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa käytössä olevaan teknologiaan. Hiilidioksidia otetaan talteen ja varastoidaan jo muutamassa demonstraatioprojektissa öljy- ja kaasutuotannon yhteydessä, mutta teknologiaa ei ole vielä sovellettu kaupallisen kokoluokan laitoksiin. Menetelmän erityisinä haasteina ovat suuret talteen otettavat hiilidioksidimäärät, hiilidioksidin pitkäaikaiseen varastointiin liittyvät epävarmuudet ja vastuukysymykset sekä teknologian kalleus. Tekniikan ja talouden lisäksi tarvitaankin kansainvälisten säännöstöjen kehittämistä CCS:n laajamittaista soveltamista varten. EU:n ilmasto- ja energiapaketin myötä kiinnostus hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin on herännyt myös Suomessa, vaikka Suomen maankamara ei olekaan geologisesti suotuisa varastointiin. CCS nähdäänkin Suomessa erityisesti teknologiaviennin mahdollisuutena. CCS:n todellinen hyöty ilmastonmuutoksen hillinnässä riippuu siitä, miten laajasti CCS-tekniikat tullaan ottamaan käyttöön maailmanlaajuisesti. Tämän tiedotteen tarkoitus on antaa yleiskäsitys CCS:stä globaalisti sekä Suomen näkökulmasta katsottuna.
Visa merOrganisationer och upphovspersoner
Teknologiska forskningscentralen VTT Ab
Arasto Antti
Tsupari Eemeli
Nieminen Matti
Teir Sebastian
Koljonen Tiina
Publikationstyp
Publikationsform
Separat verk
Målgrupp
Facklig
UKM:s publikationstyp
D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller -utredning
Publikationskanalens uppgifter
Journal
VTT Tiedotteita - Research Notes
Förläggare
VTT Technical Research Centre of Finland
Nummer
2503
ISSN
ISBN
Öppen tillgång
Öppen tillgänglighet i förläggarens tjänst
Ja
Licens för förläggarens version
Annan licens
Parallellsparad
Nej
Övriga uppgifter
Nyckelord
[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Språk
finska
Internationell sampublikation
Nej
Sampublikation med ett företag
Nej
Publikationen ingår i undervisnings- och kulturministeriets datainsamling
Nej