2009

Teir, Sebastian; Tsupari, Eemeli; Koljonen, Tiina; Pikkarainen, Toni; Kujanpää, Lauri; Arasto, Antti; Tourunen, Antti; Kärki, Janne; Nieminen, Matti; Aatos, Soile

Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (carbon capture and storage, CCS) pidetään kansainvälisesti yhtenä merkittävimmistä tulevaisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoista. Menetelmä perustuu hiilidioksidin talteen ottamiseen voimalaitoksissa tai teollisuuslaitoksissa, minkä jälkeen hiilidioksidi puhdistetaan, puristetaan kokoon ja kuljetetaan pitkäaikaiseen säilytykseen putkiston tai säiliöalusten avulla. Suuret maanalaiset geologiset muodostumat, kuten ehtyneet öljy- ja kaasukentät sekä suolavesikerrostumat, ovat lupaavimpia varastointipaikkoja hiilidioksidille, mutta jokaisen muodostuman soveltuvuus pitkäaikaiseen varastointiin on tutkittava erikseen. CCS-teknologia perustuu osittain kemianteollisuudessa sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa käytössä olevaan teknologiaan. Hiilidioksidia otetaan talteen ja varastoidaan jo muutamassa demonstraatioprojektissa öljy- ja kaasutuotannon yhteydessä, mutta teknologiaa ei ole vielä sovellettu kaupallisen kokoluokan laitoksiin. Menetelmän erityisinä haasteina ovat suuret talteen otettavat hiilidioksidimäärät, hiilidioksidin pitkäaikaiseen varastointiin liittyvät epävarmuudet ja vastuukysymykset sekä teknologian kalleus. Tekniikan ja talouden lisäksi tarvitaankin kansainvälisten säännöstöjen kehittämistä CCS:n laajamittaista soveltamista varten. EU:n ilmasto- ja energiapaketin myötä kiinnostus hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin on herännyt myös Suomessa, vaikka Suomen maankamara ei olekaan geologisesti suotuisa varastointiin. CCS nähdäänkin Suomessa erityisesti teknologiaviennin mahdollisuutena. CCS:n todellinen hyöty ilmastonmuutoksen hillinnässä riippuu siitä, miten laajasti CCS-tekniikat tullaan ottamaan käyttöön maailmanlaajuisesti. Tämän tiedotteen tarkoitus on antaa yleiskäsitys CCS:stä globaalisti sekä Suomen näkökulmasta katsottuna.