Stop-merkin ja 20 km/h -nopeusrajoituksen käyttö tasoristeyksissä
Publiceringsår
2009
Upphovspersoner
Kallberg, Veli-Pekka
Abstrakt
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tielle asetettavan stop-merkin vaikutusta erilaisten tasoristeysten turvallisuuteen sekä kehittää kriteereitä stop-merkin ja sen vaihtoehtona käytettävän 20 km/h -nopeusrajoituksen käytölle suomalaisissa tasoristeyksissä. Aiempien tutkimusten perusteella rautatietasoristeysten stop-merkit lisäävät kuljettajien turvallista käyttäytymistä, vaikka niitä noudatetaankin huonommin kuin tieliikenteen risteyksissä. Aiempien tutkimusten onnettomuusvaikutuksia koskevat tulokset ovat vaihtelevia mutta viittaavat siihen suuntaan, että tietyissä olosuhteissa onnettomuudet voivat vähentyä jopa 30 %. Suomessa stop-merkin käytölle ei ole selkeitä ohjeita. Stop-merkki on noin 350 tasoristeyksessä eli noin 14 %:ssa varoituslaitteettomista tasoristeyksistä, ja merkin käyttö vaihtelee rataosuuksittain. Suomessa stop-merkillisissä tasoristeyksissä on tien ja radan liikennemääriin suhteutettuna tapahtunut noin 20 % vähemmän onnettomuuksia kuin muissa varoituslaitteettomissa tasoristeyksissä. Stop-merkin ja 20 km/h -nopeusrajoituksen käytölle valmisteltiin tutkimuksessa suositukset, joissa tärkeimpinä kriteereinä olivat näkemät tieltä radan suuntaan 8, 20 ja 30 metrin etäisyydeltä lähimmästä kiskosta. Suositusten mukaan stop-merkkiä tulee käyttää vain tasoristeyksissä ja lähestymissuunnissa, joissa tasoristeyksen turvallinen ylittäminen edellyttää pysähtymistä tai ainakin selvästi alle 20 km/h -nopeutta. Nopeusrajoitusta 20 km/h puolestaan ehdotetaan käytettäväksi stop-merkin sijasta silloin, kun turvallinen ylittäminen on näkemien puitteissa mahdollista nopeudella 20-30 km/h mutta ei suuremmilla nopeuksilla. Suosituksissa korostetaan toimenpiteiden järjestelmällistä täytäntöönpanoa niin, että stop-merkkiä ja 20 km/h -nopeusrajoitusta käytetään niissä ja vain niissä tasoristeyksissä ja lähestymissuunnissa, joissa käytön kriteerit täyttyvät.
Visa merOrganisationer och upphovspersoner
Publikationstyp
Publikationsform
Separat verk
Målgrupp
Facklig
UKM:s publikationstyp
D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller -utredning
Publikationskanalens uppgifter
Journal
Förläggare
Nummer
2519
ISSN
ISBN
Publikationsforum
Öppen tillgång
Öppen tillgänglighet i förläggarens tjänst
Ja
Licens för förläggarens version
Annan licens
Parallellsparad
Nej
Övriga uppgifter
Nyckelord
[object Object],[object Object],[object Object]
Språk
finska
Internationell sampublikation
Nej
Sampublikation med ett företag
Nej
Publikationen ingår i undervisnings- och kulturministeriets datainsamling
Nej