undefined

Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010-2025

Publiceringsår

2015

Upphovspersoner

Vainio, Terttu; Lindroos, Tomi J.; Pursiheimo, Esa; Vesanen, Teemu; Sipilä, Kari; Airaksinen, Miimu; Rehunen, Antti

Abstrakt

Kaupunkien ja taajaan asuttujen kuntien lämmitetystä rakennuskannasta merkittävä osa on kytketty kaukolämpöön. Lämmitysenergian kulutuksen ja kaukolämpötilastojen perusteella asuinkerrostaloista lämmitetään kaukolämmöllä 90 prosenttia, teollisuusrakennuksista 30 prosenttia ja muista rakennuksista yli 60 prosenttia. Omakotitaloissa osuus on noin 10 prosenttia. Yhteensä kaukolämmön markkinaosuus on 45 prosenttia (35,9 TWh, 2010). Vuoteen 2025 mennessä kaukolämmön kulutus voi kasvaa 10-15 %. Vuosien 2010-2025 aikana voisi syntyä 1500 MW uutta lämpökapasiteettia, josta CHP lämpöä 0-1000 MW ja vastaavasti sähköä 0-500 MW uusien CHP laitosten avulla. Lämmön lisätuotanto olisi 4 TWh ja sähkön 2 TWh. Primäärienergian säästö on n. 14 % verrattuna uuden ja vanhan CHP -laitoksen tuotantoa ja 25 % verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon. Osa kapasiteetista korvaisi vanhaa kapasiteettia. Jos vanhoja raskasöljykattiloita korvattaisiin uusiutuvia polttoaineita käyttävillä CHP laitoksilla, niin primäärienergian säästö on n. 27 %. Suomeen on valmistumassa jätevoimalaitokset Tampereelle, Leppävirralle ja Saloon. Näiden kaukolämmöntuotanto on yhteensä noin 600 - 700 GWh vuodessa. Muut jo päätetyt monipolttoaineinvestoinnit sijoittuvat Naantaliin (voimalaitos; kl-teho 250 MW) ja Nokialle (lämpökeskus; kl-teho 68 MW). Teollisuuden lämmönsiirtimillä toteutetuksi prosessilämmön hyödyntämispotentiaaliksi kaukolämpöjärjestelmissä arvioitiin n. 1,6 TWh vuodessa. Lämpöpumpun avulla potentiaali on 2-3 -kertainen. Loppuosa suunnitellusta lämmön kysynnästä tuotetaan erilliskattiloilla paikkakunnalle sopivalla polttoaineella, lämpöpumpuilla, uusiutuvilla energialähteillä, jätteiden energiakäytöllä sekä teollisuuden ja muiden lämpöä tuottavien prosessien ylijäämälämmön hyödyntämisellä. Tilojen jäähdytykseen kuluu energiaa vuosittain noin 1,4 TWh. Trendiennusteen mukaan jäähdytystarve kasvaa 1,7 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2014 kaukojäähdytyksen markkinaosuus kysynnästä on n. 14 prosenttia. Myynnin määrän kasvun on mahdollista jatkaa nykyisellä kasvuvauhdilla seuraavan 15 vuoden ajan, jolloin jäähdytysmarkkinat kasvaisivat n. 10-15 GWh vuodessa. Markkinaosuus voisi kasvaa jopa 25 prosenttiin jäähdytysmarkkinoista.
Visa mer

Organisationer och upphovspersoner

Teknologiska forskningscentralen VTT Ab

Pursiheimo Esa

Sipilä Kari

Airaksinen Miimu

Vesanen Teemu Orcid -palvelun logo

Vainio Terttu

Lindroos Tomi J.

Publikationstyp

Publikationsform

Separat verk

Målgrupp

Facklig

UKM:s publikationstyp

D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller -utredning

Publikationskanalens uppgifter

Journal

VTT Tutkimusraportti

Förläggare

VTT Technical Research Centre of Finland

Nummer

VTT-R-04071-15

Öppen tillgång

Öppen tillgänglighet i förläggarens tjänst

Ja

Licens för förläggarens version

Annan licens

Parallellsparad

Nej

Övriga uppgifter

Vetenskapsområden

Byggnads- och samhällsteknik

Nyckelord

[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]

Språk

finska

Internationell sampublikation

Nej

Sampublikation med ett företag

Nej

Publikationen ingår i undervisnings- och kulturministeriets datainsamling

Ja