Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010-2025
Publiceringsår
2015
Upphovspersoner
Vainio, Terttu; Lindroos, Tomi J.; Pursiheimo, Esa; Vesanen, Teemu; Sipilä, Kari; Airaksinen, Miimu; Rehunen, Antti
Abstrakt
Kaupunkien ja taajaan asuttujen kuntien lämmitetystä rakennuskannasta merkittävä osa on kytketty kaukolämpöön. Lämmitysenergian kulutuksen ja kaukolämpötilastojen perusteella asuinkerrostaloista lämmitetään kaukolämmöllä 90 prosenttia, teollisuusrakennuksista 30 prosenttia ja muista rakennuksista yli 60 prosenttia. Omakotitaloissa osuus on noin 10 prosenttia. Yhteensä kaukolämmön markkinaosuus on 45 prosenttia (35,9 TWh, 2010). Vuoteen 2025 mennessä kaukolämmön kulutus voi kasvaa 10-15 %. Vuosien 2010-2025 aikana voisi syntyä 1500 MW uutta lämpökapasiteettia, josta CHP lämpöä 0-1000 MW ja vastaavasti sähköä 0-500 MW uusien CHP laitosten avulla. Lämmön lisätuotanto olisi 4 TWh ja sähkön 2 TWh. Primäärienergian säästö on n. 14 % verrattuna uuden ja vanhan CHP -laitoksen tuotantoa ja 25 % verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon. Osa kapasiteetista korvaisi vanhaa kapasiteettia. Jos vanhoja raskasöljykattiloita korvattaisiin uusiutuvia polttoaineita käyttävillä CHP laitoksilla, niin primäärienergian säästö on n. 27 %. Suomeen on valmistumassa jätevoimalaitokset Tampereelle, Leppävirralle ja Saloon. Näiden kaukolämmöntuotanto on yhteensä noin 600 - 700 GWh vuodessa. Muut jo päätetyt monipolttoaineinvestoinnit sijoittuvat Naantaliin (voimalaitos; kl-teho 250 MW) ja Nokialle (lämpökeskus; kl-teho 68 MW). Teollisuuden lämmönsiirtimillä toteutetuksi prosessilämmön hyödyntämispotentiaaliksi kaukolämpöjärjestelmissä arvioitiin n. 1,6 TWh vuodessa. Lämpöpumpun avulla potentiaali on 2-3 -kertainen. Loppuosa suunnitellusta lämmön kysynnästä tuotetaan erilliskattiloilla paikkakunnalle sopivalla polttoaineella, lämpöpumpuilla, uusiutuvilla energialähteillä, jätteiden energiakäytöllä sekä teollisuuden ja muiden lämpöä tuottavien prosessien ylijäämälämmön hyödyntämisellä. Tilojen jäähdytykseen kuluu energiaa vuosittain noin 1,4 TWh. Trendiennusteen mukaan jäähdytystarve kasvaa 1,7 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2014 kaukojäähdytyksen markkinaosuus kysynnästä on n. 14 prosenttia. Myynnin määrän kasvun on mahdollista jatkaa nykyisellä kasvuvauhdilla seuraavan 15 vuoden ajan, jolloin jäähdytysmarkkinat kasvaisivat n. 10-15 GWh vuodessa. Markkinaosuus voisi kasvaa jopa 25 prosenttiin jäähdytysmarkkinoista.
Visa merOrganisationer och upphovspersoner
Teknologiska forskningscentralen VTT Ab
Pursiheimo Esa
Sipilä Kari
Airaksinen Miimu
Vainio Terttu
Lindroos Tomi J.
Publikationstyp
Publikationsform
Separat verk
Målgrupp
Facklig
UKM:s publikationstyp
D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller -utredning
Publikationskanalens uppgifter
Journal
VTT Tutkimusraportti
Förläggare
VTT Technical Research Centre of Finland
Nummer
VTT-R-04071-15
Öppen tillgång
Öppen tillgänglighet i förläggarens tjänst
Ja
Licens för förläggarens version
Annan licens
Parallellsparad
Nej
Övriga uppgifter
Vetenskapsområden
Byggnads- och samhällsteknik
Nyckelord
[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Språk
finska
Internationell sampublikation
Nej
Sampublikation med ett företag
Nej
Publikationen ingår i undervisnings- och kulturministeriets datainsamling
Ja