2019

Keto, Leea

Vapaan sivistystyön kentälle sijoittuva etnografinen tutkimus tarkastelee, millaista sosiaalista pääomaa Järvilakeuden kansalaisopiston yhteisöteatterihankkeet tuottivat, mitkä tekijät edistivät sosiaalisen pääoman vahvistumista sekä millaisia vaikutuksia sen vahvistumisella oli. Tutkimuskohteena on kolme yhteisöteatterihanketta, joissa toteutettiin yhteisöllisiä, ihmisiä kunnista toiseen liikuttaneita teatteriesityksiä sekä paikalliselokuva. Tutkimusaineisto koostuu haastattelu- ja kyselyaineistoista, tutkimuspäiväkirjoista, kirjallisista aineistoista sekä taltioinneista. Metodina on käytetty Juhilan kulttuurin jatkuvasti rakentuvat kehät -mallia. Aineistosta löytyi neljä kerrostumaa: ekspressiiviset ja instrumentaaliset resurssit, sosiaalisen pääoman (verkostojen ja luottamuksen) syntymistä edistäneet tekijät sekä sitova ja silloittava sosiaalinen pääoma. Sosiaalisen pääoman vahvistuminen tuotti sekä ekspressiivisiä, hyvinvointiin liittyviä resursseja että instrumentaalisia, hyötyyn liittyviä resursseja. Sosiaalisen pääoman syntymistä edisti yhteisöteatterihankkeiden uutuus ja omaperäisyys, hyvä henki sekä viestintä ja kommunikaatio. Myös opisto-organisaation ja näytelmien ohjaajan keskeisellä verkostoasemalla oli sosiaalista pääomaa edistävä vaikutus. Tutkimus osoitti, että opisto voi edistää yhtä aikaa sekä sitovaa että silloittavaa sosiaalista pääomaa, joiden yhdistelmä on todettu tehokkaaksi kehittämisen kannalta. Tuloksia voidaan hyödyntää kansalaisopiston kurssitoiminnan kehittämisessä. Etenkin silloittavan sosiaalisen pääoman edistämiseen tulisi panostaa. Yhteisöteatterihankkeet osoittivat, että kansalaisopiston joustava toimintamalli tarjoaa monia mahdollisuuksia erilaisten ihmisten ja eri toimijoiden yhteen saattamiseen yhteisen tekemisen merkeissä. Jotta kansalaisopistojen mahdollisuudet tämänkaltaiseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen voitaisiin hyödyntää, resursseja tulisi suunnata riittävästi suunnitteluun, hakevaan toimintaan ja yhteistyön kehittämiseen eri toimijoiden kesken.