Resultat och påverkan

Hankkeessa tutkittiin edellytyksiä kehittää hakkuutähteen paalausmenetelmästä ensiharvennusoloissa toimiva sovellus integroituun aines- ja energiapuun korjuuseen. Palstalla toimiva kone hakkaisi ja paalaisi latvoista katkotun puutavaran oksineen tiiviiksi paaleiksi. Tavoitteena on alentaa pieniläpimittaisen puun hankintakustannuksia tarpeettomia työvaiheita vähentämällä, kuormia tiivistämällä ja hakkuukertymää lisäämällä. Energia- ja ainespuu erotettaisiin toisistaan sellutehtaan kuorimossa. Menetelmää soveltuvuutta arvioitiin biomassa- ja ravinnetaselaskelmien, paalauskokeen, kuljetustarkastelujen, kuorinta- ja haketuskokeen sekä koekeittojen avulla.Paalien mukana kasvupaikalta poistui puuston maanpäällisen biomassan sisältämästä typestä, fosforista ja kaliumista 26 % sekä 31 % kalsiumista. Poistetun puuston neulasmassasta 26 % kulkeutui paalien mukana kasvupaikalta. Latvusmassan muodostaman energiajakeen kertymä oli 150 % suurempi kuin tavaralajimenetelmällä, jossa ainoastaan runkopuun kuori käytetään energiantuotannossa. Paalien kaukokuljetuksessa on mahdollista käyttää puutavara-autojen kantavuus täysimääräisesti hyväksi. Harvennushakkuilla käytettävien metsätraktoreiden kuormakokoa voidaan kasvattaa vähintään neljänneksellä ilman kuormatilan laajennusta. Kuorintakoe osoitti, että suotuisissa olosuhteissa paaleja voidaan prosessoida ongelmitta tavanomaiseen ensiharvennusmäntyyn sekoitettuna. Kuorinnan puuhäviöt olivat tavanomaiset, eikä seoserien hakkeen laatu poikennut tavallisesta ensiharvennusmännystä tehdystä hakkeesta. Seosmassat vastasivat paperiteknisiltä ominaisuuksiltaan normaalia ensiharvennusmassaa. On kuitenkin mahdollista, että osapuuseos lisää hieman puunkulutusta keitossa.