Resultat och påverkan

EU:n tiedonkeruuohjelmassa on seurattu lohen kutukala- ja poikasmääriä Tornionjoessa ja Simojessa (kaikuluotaukset, sähkökalastukset, vaelluspoikaspyynnit), sekä kerätty saalistilastot ja saalisnäytteitä lohen ja meritaimenen meri- ja jokikalastuksesta. Näitä tietoja on täydennetty merkintöjen avulla saatavilla merkkipalautusaineistoilla. Noin kymmenessä meritaimenen lisääntymisjoessa on seurattu poikastiheyksiä (sähkökalastus) ja merkintöjen avulla on kerätty tietoa taimenten vaelluksista ja kalastuksesta. Aineistoja on analysoitu ja kantojen tilaa arvioitu kotimaisiin tarpeisiin (mm. vuosittainen tulostavoiteraportti kantojen tilasta) ja ICES:in lohi- ja meritaimentyöryhmässä, miltä pohjalta on laadittu Itämeren saaliskiintiösuosituksia sekä muita kalastuksensäätely- ja hoitosuosituksia. Vuoden 2014 tiedonkeruu toteutui kansallisen ohjelman 2014?2016 (NP 2014?2016) mukaisesti. Tietoja hyödynnettiin Itämeren kiintiölajien kalakanta-arvioissa ja rannikkokalastuksen tärkeimpien kalakantojen tilan arvioinnissa. Vuoden 2013 toiminta- ja talousraportit lähetettiin komissiolle toukokuussa 2014. Komissiolta ja muilta tahoilta tulleisiin tietopyyntöihin toimitettiin tietoja tietosuojan sallimissa rajoissa. Osallistuttiin ministeriön toimeksiannosta EMKR:n Suomen toimintaohjelman laatimiseen (kaudelle 2014?2020) EU-tiedonkeruun osalta. Silakan kaikuluotaustutkimusmatkalla otetut troolisaalisnäytteet käsiteltiin ensimmäistä kertaa tallentavalla kalanmittauslaitteistolla, josta tehtiin kevään?kesän 2014 aikana Arandalla tehtäviin mittauksiin soveltuva versio. Kalatiedot saatiin näin tallennettua suoraan sähköiseen muotoon sekä ladattua massasyöttönä Suomu2- tietokantaan, jossa myös saalisnäytteenoton aineistot säilytetään. Tornion- ja Simojoen lohikantojen seurantatiedot muodostavat keskeisen tausta-aineiston sekä Itämeren kansainvälisessä että Suomen kansallisessa lohikantojen hoidossa. Noin kolmannes Itämeren kaikista lohista on peräisin Tornionjoesta, joten kannan tilalla on suuri merkitys Itämeren lohenkalastukselle. Meritaimenen luonnonkannat on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Tutkimustieto luo pohjan meritaimenkantojen tilan parantamiseksi kalastuksen säätelyn avulla, vaellusesteitä poistamalla sekä jokivesien ja poikasalueiden tilaa parantamalla.