2021

2023

Lahottajasienet, kuten kuusenjuurikääpä (Heterobasidion parviporum), ja ruostesieniin kuuluva männyn tervasroso (Cronartium flaccidium ja Peridermium pini), aiheuttavat laajoja tuhoja metsissämme. Kuusenjuurikääpä on pahin kuusien lahottaja maassamme, ja yhdessä männynjuurikäävän kanssa sen on arvioitu aiheuttavan noin 50 miljoonan euron vuotuiset menetykset. Juurikäävän on ennustettu leviävän entistä pohjoisemmaksi ilmaston lämpenemisen seurauksena. Lapissa juurikäävästä on jo tehty yksittäisiä havaintoja, mutta tuhojen laajuutta ei tarkasti tunneta. Tervasroso on yleistynyt 2000-luvulla etenkin nuorissa männiköissä. Pohjois-Ruotsissa tauti on aiheuttanut tuhoa usean sadan tuhannen hehtaarin alalla ja Pohjois-Suomessakin tuhoja on löytynyt kymmeniltä tuhansilta hehtaareilta. Pahimmassa tapauksessa nuoria tervasroson vaivaamia metsiköitä joudutaan uudistamaan ennen aikojaan. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen yleistyessä juurikääpätartuntojen aikainen tunnistaminen on entistä tärkeämpää. Kuusivaltaisissa metsiköissä, joissa peitteisyys säilytetään puusukupolvesta toiseen, juurikääpäsienille tarjoutuu rajattomat leviämismahdollisuudet. Jatkuvapeitteisen metsän kasvatuksessa puulajin vaihto ei ole mahdollista, ja juurikäävän torjunta perustuu lähes yksinomaan ennakointiin. Tervasroson tunnistaminen nuorissa männiköissä taudin varhaisessa itiöintivaiheessa edesauttaisi torjuntatoimenpiteiden kohdistamista metsikköön ennen mittavia tuhoja. Väli-isäntäkasvien kautta leviävän tervasroson (Cronartium flaccidium) tautipesäkkeiden löytäminen pintakasvillisuudesta helpottaisi myös taudin torjuntaa ja diagnostiikkaa. Varhaisten muutosten havaitseminen metsien terveydentilassa edellyttää runsaasti maastohavainnointia, jota ei voida toteuttaa ilman riittäviä resursseja. Koirien avulla voitaisiin helpottaa sienten tartuttamien puiden löytämistä varhaisessa vaiheessa, jolloin yksittäisten tartunnan saaneiden puiden löytäminen antaisi mahdollisuuden ryhtyä toimenpiteisiin taudin leviämisen rajoittamiseksi. Koirien kyky haistaa ja erotella tarkasti pieniäkin määriä erilaisia hajuja on ollut jo pitkään tunnettu ja sitä on monin tavoin hyödynnetty. Koirien käyttöä lahottaja- ja ruostesienten tunnistamiseen maastossa ja isojen metsäkuvioiden tuhojen kartoittamiseen ei Suomessa ole aiemmin testattu. Tutkimusta ja tietoa soveltuvasta menetelmistä ja koulutustavasta tarvitaan, jotta voidaan todentaa, onko koirien käytölle edellytyksiä metsätuhojen tunnistamisessa laajemminkin. Projektin hajukoulutukseen valitaan 10 koirakkoa. Pilotointiin osallistuvat koirat koulutetaan tunnistamaan juurikääpä- ja tervasrososienet laboratorio- ja maastonäytteistä sekä etsimään ja ilmaisemaan tuhot maastossa. Tautien tunnistamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet sekä luotettavuus koirien hajutunnistukseen testataan koulutusympäristössä ja maastokoealoilla. Toiminta saattaisi myös mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntymisen hajukoulutetuille koirakoille tai metsänomistajille mahdollisuuden käyttää omia koiriaan metsänhoitotöissä. Projektissa kehitetään myös mallia eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Nose4Wood-projektin toteuttavat Luonnonvarakeskus (koordinaattori) ja Lapin ammattikorkeakoulu lähinnä Lapin alueella. Projektin rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Euroopan aluekehitysrahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, A77327). Facebook: [https://www.facebook.com/groups/nose4wood] https://www.facebook.com/groups/nose4wood;Instagram: @nose4wood #nose4wood