2021

2022

Luonnonvarakeskus ja yksi sen edeltäjäorganisaatioista, Metsäntutkimuslaitos, on tehnyt marjasatoseurantaa ja -tiedotusta Suomessa 1990-luvulta lähtien. Norjassa vastaavaa seurantaa ollaan kehittämässä. Seuranta muodostuu koko maan kattavasta havaintometsäverkostosta. Yksittäiseen havaintometsään perustetaan viisi 1 neliömetrin koeruutua. Koeruudusta lasketaan manuaalisesti kasvukauden aikana kukat, raa'at marjat ja kypsät marjat. Näistä tuloksista seurataan sadonmuodostuksen etenemistä ja arvioidaan sadon määrää. Marjasatoseurannassa siirryttiin Suomen luonnonvarakeskuksen kehittämään ja ylläpitämään kansalaistiedekonseptiin vuonna 2017. Konseptissa kuka hyvänsä voi maanomistajan luvalla perustaa havaintometsän ja koeruudut sekä tehdä marjahavainnot. Konseptin alustana toimii marjahavainnot.fi - sivusto. Marjasatoseuranta sopii hyvin kansalaistieteen sovellukseksi - Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa 50 - 60 % asukkaista kerää luonnonmarjoja ja/tai sieniä ainakin kerran vuodessa. Maiden pohjoisosissa osuus on vielä isompi. Marjasadot kiinnostavat suurta osaa kansalaisista ja havaintojen teko ja sekä tallentaminen on periaatteessa yksinkertaista. Kansalaistieteessä ehdoton edellytys on kuitenkin toiminnan helppous ja tämä on tämänhetkisessä marjasatoseurannassa haaste. Havaintojen teko on varsin työlästä ja vaatii tarkkuutta, koska yksittäisessä ruudussa laskettavia objekteja voi olla satoja tai jopa tuhansia. Laskennan helpottamiseksi tarvitaan uusia lähestymistapoja. Yksi mahdollisuus on kuva-analyysin hyödyntäminen. Koealasta otetaan kännykällä valokuva, joka lähetetään yhdessä päivämäärä- ja paikkatiedon kanssa palvelimelle. Palvelimella oleva ohjelmisto tunnistaa laskettavat objektit ja arvioi niiden lukumäärän. Ohjelmisto lähettää tiedot havainnoitsijalle sekä marjahavainnot -sivustolle. Ohjelmiston kehittämisessä yhdistetään koneoppimista ja kuva-analyysia sekä hyödynnetään pilvipalveluja. Hankkeen aikana kehitetään matkapuhelimelle sovelluksen prototyyppi, jota pilotoidaan erilaisilla laitteilla.