Resultat och påverkan

- Most probable number (MPN)-määrityksen perusteella pohjavesiympäristöstä ei löydy atratsiinia hajoittavia mikrobeja Lahdessa, vaikka atratsiinia on vedessä yli sallittujen rajojen. Hiililähteen huomattiin vaikuttavan voimakkaasti MPN-määrityksen tuloksiin, kun atratsiini oli typpilähde. Havaintoa ei ole aikaisemmin raportoitu kirjallisuudessa, vaikka koostumukseltaan vaihtelevia MPN-alustoja on käytetty (I julkaisu). - Vuoden 2005 alusta Maa- ja metsätalousministeriön hankkeessa tätä havaintoa käytettiin hyväksi diklobeniili/BAM hajottavien mikrobien MPN-määrityksessä hyvällä lopputuloksella. Hajottajamikrobeja detektoitiin 10E-1 laimennoksesta (II julkaisu, Veera Pukkilan väitöskirja). - Diklobeniiliä ja BAM:ia hajottavia mikrobeja on myös saatu eristettyä MPN-viljelmistä ja niiden karakterisointi on työn alla (III julkaisu, voi tulla useampikin julkaisu, Veera Pukkilan väitöskirja). - Rikastusviljelmien perusteella maan pintaosista otetuissa näytteissä atratsiini hajosi muutamassa kuukaudessa, samoin terbutylatsiini (IV julkaisu, Kaisa Kermisen pro gradu työ). - Rikastusviljelmien perusteella pohjavesiympäristöstä (pohjavesikaivot, pohjaveden näytteenottoputket) otetuissa näytteissä atratsiini ja terbutylatsiini eivät hajotteet ei juuri ollenkaan lukuunottamatta yhtä näytteenottopistettä jossa atratsiini hajosi hyvin (V julkaisu, Marja Taljan väitöskirja). Pestisidianalyysit on tehty Lahden Ammatti-instituutin (Minna Korhonen) lopputyönä, jonka ohjasi MMM Marja Talja. - Rikastusviljelmät dikobeniiliä/BAM hajoamisesta on työn alla. Niistä saadaan pestisideille mikrobiologiset ja kemialliset hajoamisnopeudet Suomen olosuhteissa, ja eristettyä hajottajakantoja (VI julkaisu, Veera Pukkilan väitöskirja). - Lukuisia atratsiinia ja terbutryynia hajottavia mikrobikantoja on eristetty maan pintaosista, pohjavesiympäristöstä, ja myös sisäilmasta. Kantojen karakterisointi on tehty 16S rDNA (bakteerit) tai ITS-alueen (homeet) geenisekvensoinnilla ja rasvahapoilla (VI, VII ja VIII julkaisu, Xinxin Liun väitöskirja). - Atratsiinia hajottavia mikrobeja on mahdollista sitoa, eli immobilisoida muoviin (VII julkaisu, Kaisa Kermisen pro gradu työ). - Lahdessa on kairattu kaksi reikää maan pinnasta peruskallioon pilaantuneelle pohjavesialueelle. Sedimenteissä oli torjunta-aineita pieniä määriä läpi kaurausreikien (IX julkaisu, Dan Yun pro gradu työ). - Mikrobiyhteisön rakenne on määritetty kairaussedimenteistä ja rikastusviljelmämaista, sekä torjunta-aineilla pilaantuneesta pintamaasta (X, XI, XII julkaisut, Marja Talja väitöskirja) - Ensimmäiset bioreaktorikokeet on tehty mikrobien käyttämiseksi torjunta-aineilla pilaantuneen veden puhdistamiseen (XIII julkaisu, Liu Xinxin, väitöskirjatyö; XIV julkaisu, Veera Pukkila, väitöskirjatyö). Julkaisut: 1. Kilpi-Koski J, Kaukonen S, Malin I, Romantschuk M, Tuominen J, Rantalainen, A-L, Kairesalo T. and Kontro, M. (2008). Citrate affects most-probable-number enumeration of Pseudomonas ADP, not MPN-number of atrazine degraders in Lahti (Finland) subsurface deposits Manuscript submitted. 2. Talja, M., Kaukonen, S., Kilpi-Koski, J., Malin, I., Tuominen, J., Romantschuk, M., Kairesalo, T. and Kontro, M. (2008) Degradation rates of atrazine and terbutryn in groundwater deposits in Finland. Revised manuscript submitted. 3. Pukkila, V. Gustafsson, J., Tuominen, J., Aallonen, A. and Kontro, M. (2008). Dichlobenil and BAM microbial degradation commonly occur in groundwater sampling pipe and well deposits, and surface soil in Finland. Manuscript under the preparation. 4. Liu, X., Kontro, M. (2008). Diversity of atrazine degrading Pseudomonas spp. Manuscript under the preparation.