2007

2012

Suomessa on noin 4,95 milj ha puuntuotantoa varten vuosina 1950-1980 ojitettuja turvemaita, jotka ovat tulossa ensimmäiseen päätehakkuuvaiheeseensa seuraavien 30 vuoden kuluessa. Nykyisen energiapolitiikan mukaisesti hakkuut tulisi toteuttaa korjaamalla runkopuun lisäksi hakkuutähteet ja kannot eli ns. energiapuu, jonka vuotuista käyttöä pyritään lisäämään 7,5 milj m-3 vuoteen 2015 mennessä. Energiapuunkorjuun vaikutuksista ravinteiden huuhtoutumiin ja uudistettavan puuston kasvuun ojitetuissa suometsissä ei ole aikaisemmin tutkittu. Hankkeen tavoitteena on selvittää energiapuunkorjuun vaikutukset ravinteiden ja raskasmetallien huuhtoutumiin kasvupaikan ravinteiden riittävyyden ja vesiensuojelun kannalta vertaamalla niitä perinteiseen runkopuukorjuuseen. Osahankkeessa 347701 keskitytään erityisesti ravinteiden riittävyyteen ja ravinnehuuhtoumaan liittyviin kysymyksiin, ja osahankkeessa 347702 erityisesti ravinne- ja raskasmetallihuuhtoumiin ottaen huomioon paikallisen kallioperän vaikutukset. OsahankkeetOsahanke 347701: Energiapuun korjuun vaikutus ravinteiden riittävyyteen ja ravinnehuuhtoumiin suometsissäEnergiapuunkorjuun vaikutuksista ravinteiden huuhtoutumiseen ja riittävyyteen tai puuston kasvuun ojitetuissa suometsissä ei ole olemassa empiirisiä tutkimustuloksia. Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää tehostetun puunkorjuun vaikutuksia suometsissä ravinteiden riittävyyden, vesiensuojelun ja puuntuotoksen kannalta. Tutkimuksissa verrataan kokopuukorjuuta perinteiseen runkopuunkorjuuseen ja myös kantojen noston vaikutus ravinteiden huuhtoutumiseen ja riittävyyteen selvitetään.Asiasanat: Suometsät, kokopuukorjuu, kannonnosto, ravinnevarat, ravinteiden huuhtoutuminen. Hankkeen vetäjä: Mika Nieminen (VA)Hankkeen muut tutkijat: Timo Penttilä (VA), Jyrki Hytönen (KA), Mikko Moilanen (MU)Osahanke 347702: Koko- vai runkopuukorjuu - vaikutukset raskasmetallien ja ravinteiden huuhtoutumiin ojitetuilla turvemailla Nykyisen energiapolitiikan mukaisesti hakkuut tulisi toteuttaa korjaamalla runkopuun lisäksi hakkuutähteet ja kannot. Hakkuutähteiden talteenoton ja kantojen noston ekologisia vaikutuksia on tutkittu lähes yksinomaan kivennäismailla, turvemailta tietoa on olemassa hyvin vähän. Hakkuutähteen talteenotto pienentää olennaisesti hakkuualueelle jäävän hajoavan karikkeen määrää ja hajoamisessa vapautuvia ravinteita, siten myös huuhtoutuvien ravinteiden määrä voi vähentyä. Toisaalta kaikki metsätalouden toimenpiteet rikkovat maanpinnan aiheuttaen orgaanisen aineen, ravinteiden ja maahan jo sitoutuneiden raskasmetallien huuhtoutumista lisäten vesistöjen kuormitusta. Lisäksi pohjavedenpinnan nousu vaikuttaa hakkuualueelta purkautuvan veden laatuun, oletettavasti enemmän mustaliuskealueilla, jotka sisältävät runsaasti helposti rapautuvassa muodossa olevia metalleja, kuin vain kvartsiittia kallioperässä olevilla alueilla. Lisäksi etenkin kantojen nostot voivat aiheuttaa pienten altaiden muodostumista metsämaahan ja maaperän vettymistä, mikä puolestaan luo otolliset olosuhteet elohopean metyloitumiselle ja muiden metallien liukenemiselle lisäten ekotoksikologista riskiä. Tavoitteena on verrata runkopuun- ja kokopuukorjuun vaikutuksia 1) pääravinteiden ja turvemailla kasvua rajoittavien ravinteiden kuten boorin ja toisaalta 2) raskasmetallien (Hg, Cd, Pb) huuhtoutumiseen. 3) Lisäksi tutkitaan paikallisen kallioperän (mustaliuske/kvartsiitti) vaikutusta erityisesti raskasmetallihuuhtoutumiin. Asiasanat: Ainetaseet, bioenergia hakkuut, hakkuutähteet, huuhtoutuminen, kannot, kokopuukorjuu, mustaliuske, päätehakkuut, raskasmetallit, vesistökuormitus. Hankkeen vetäjä: Liisa UkonmaanahoHankkeen muut tutkijat: Tiina Nieminen (VA), Erkki Ahti (VA), Mika Nieminen (VA), Marjatta Kantola (VA), Juha Piispanen (MU)