Resultat och påverkan

Osahankkeen 1 tutkimustulosten mukaan vapaaehtoiset keinot ovat kansalaisten ja maanomistajien kannalta hyväksyttävä suojelukeino, jolla tavoitetaan myös ekologisesti arvokkaita kohteita. Saadessaan suojeluun mukaan metsänhoidollisesti passiivisia, mutta luonnonsuojelumyönteisiä metsänomistajia vapaaehtoisilla keinoilla on potentiaalia olla kustannustehokkaita ja vähentää suojelun vaikutuksia puumarkkinoille. Nykyisessä toteutusvaiheessa kuitenkin esimerkiksi luonnonarvokaupassa sopimuksia ovat tehneet metsänhoidollisesti aktiiviset tilalliset, jotka ovat saaneet puuntuotantoon ja luontoarvoihin perustuvan palkkion suojelusta.Osahankkeen 2 mukaan biodiversiteettimarkkinoiden luominen on legitiimi täydentävä väline biodiversiteetin suojelun ja kestävän käytön politiikkakeinoyhdistelmän osana. Biodiversiteettipolitiikassa tarvitaan markkinaperusteisia kannustimia ja uusien markkinoiden luomista. Biodiversiteettipolitiikan arviointikriteereitä on paljon muitakin kuin vain kustannustehokkuus, kuten mm. ekologinen vaikuttavuus, taloudellinen tehokkuus, oikeudenmukaisuus sekä yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Onkin tarkasteltava eri keinoja yhteydessä toisiin. Eri ohjauskeinojen synergiavaikutukset on otettava huomioon.Luonto tuottaa ihmisille rahanarvoisia palveluja ja myös monimuotoisuuden suojelu tuottaa elinkeinoille suoraa taloudellista hyötyä. Ekosysteemien sääntelypalveluja on kuitenkin vaikea tuotteistaa. Niiden merkitys tunnistetaan usein vasta ekologisten uhkien, kuten ilmastonmuutoksen myötä. Markkinoiden (tai maksukäytäntöjen) luominen luonnon erilaisille palveluille ja myös sääntelypalveluille voi tuoda uusia taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia muun muassa maa- ja metsätaloudessa. Valtiontaloudellisesti tehokkaimpia tapoja tehostaa luonnon monimuotoisuuden kestävää käyttöä olisi tunnistaa ns. luonnonvastaiset kannustimet ja uudistaa ne ekologisesti kestäviksi.Osahankkeen 3 mukaan Metsähallitus oli hankkinut vuosina 2004 ja 2005 alueita sekä metsätalouteen että luonnonsuojeluohjelmiin markkinahintaisesti. Vertailtaessa tutkimuksen kauppoja maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston metsätilakauppoihin, Metsähallitus oli hankkinut alueita hieman edullisemmin kuin mitä kauppahintatilaston hintatiedot osoittavat. Vastaavasti eräiden metsätilojen myynneistä Metsähallitus oli saanut hieman kauppahintatilaston lukuja korkeampia hintoja.Osahankkeen 4 tutkimustulosten mukaan metsänomistajien tietoja monimuotoisen metsänhoidon velvoitteista ja suosituksista voidaan pitää enintään välttävinä, ja tiedot olivat parantuneet vain lievästi vuosien 2001 ja 2006 välillä. Monimuotoisuusneuvonta on kuitenkin ollut vaikuttavaa, sillä monimuotoisuusneuvontaa saaneiden metsänomistajien tiedot olivat paremmat ja asenteet myönteisemmät kuin neuvontaa vaille jääneillä. Säästöpuita oli vajaan kymmenen vuoden kuluessa korjattu vaihtelevia määriä lähes kolmasosalta avohakuukohteita, mutta vain neljällä prosentilla kohteista kaikki säästöpuut oli korjattu. Metsänomistajien tiedoissa säästöpuiden ekologisesta tarkoituksesta on puutteita, johon neuvonnassa täytyy vastaisuudessa kiinnittää huomiota. Metsäluonnon monimuotoisuusneuvonnan tuloksellisuus ja kehittämistarpeet - Osaraportti I (pdf) Metsäluonnon monimuotoisuusneuvonnan tuloksellisuus ja kehittämistarpeet - Osaraportti II (pdf)