Matkailu osana luonnon- ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä

Startår

2000

Slutår

2006

Projektmål

Tutkimushankkeessa tarkastellaan luontomatkailua, sen kehittämistä ja roolia osana laajempaa matkailu- ja aluekehitystä sekä matkailun suhdetta metsäluonnon muihin käyttömuotoihin. Samalla tarkastellaan paikallisuuden – perinteisten elinkeinojen, paikallisyhteisöjen ja -kulttuurin eri piirteiden – hyödyntämisen mahdollisuuksia luontoon perustuvan matkailussa. Tutkimuksen keskeisenä näkökulmana toimii ajatus sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä matkailusta. Tutkimusaiheet Keskeisiä tutkimusaiheita ovat mm. luonnonsuojelun, monimuotoisuuden ja matkailun suhde, luonnon matkailukäyttö ja paikalliset luontoarvot, kestävä matkailu, ekomatkailu sekä luontoon perustuvan matkailun muodot ja kehitystrendit. Tutkimushanke koostuu seuraavista osa-aiheista: Kestävä matkailukehitys: käsite, käytännöt ja matkailualueiden suunnittelu Biodiversiteettisuuntautuneen matkailun kehittämismahdollisuudet Erämaat, luonto ja matkailu Puu- ja metsäkulttuuri matkailun vetovoimatekijänä Luontomatkailun sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys Luontomatkailu ja sen kehitystrendit Luonto ja luontoaktiviteetit matkailun vetovoimatekijöinä Virkistyskäytön muodot ja ristiriidat erämaa- ja suojelualueilla Lähitulevaisuuden keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat: Matkailu osana luonnon kestävää käyttöä Matkailun muutoksen, paikallisuuden ja aluekehityksen suhde ja vuorovaikutus Luonnon eri käyttömuotojen yhteensovittaminen

Projektdeltagare

Ansvarig organisation

Naturresursinstitutet

Ursprunglig organisation

Skogsforskningsinstitutet

Personer

Tyrväinen, Liisa

Resultat

Resultat och påverkan

Tutkimushankkeessa on tarkasteltu luontomatkailun kehitystä ja kehitysmahdollisuuksia ja luontoon perustuvan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia Pohjois-Suomessa. Luontoon perustuva matkailu on kasvanut erittäin voimakkaasti viimeisen 10 vuoden kuluessa ja erityisesti matkailun työllistävät vaikutukset syrjäseuduilla on todettu merkittäviksi. Työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät matkailukeskusten alueella kuitenkaan kohtaa, vaan työvoimaa tulee paljon alueen ulkopuolelta. Sen vuoksi onkin tarvetta kehittää matkailutoimialan kytkentöjä kiinteämmiksi suhteessa muihin syrjäseutujen elinkeinoihin, kuten maa- ja metsätalouteen, porotalouteen ja muihin luontaiselinkeinoihin sekä koulutukseen.Tutkimushankkeessa on myös tarkasteltu luonto- ja erämaaelämysten matkailullista merkitystä sekä matkailijoiden ja paikallisväestön keskinäisiä suhteita. Matkailijoiden ja paikallisväestön suhteen on todettu muuttuvan yhä monimuotoisemmaksi toisaalta syrjäseuduilta tapahtuvan poismuuton vuoksi ja toisaalta sen vuoksi, että matkailijat muuttuvat monissa tapauksissa ”osa-aikapaikallisiksi” lomaosakkeiden ja loma-asuntojen omistuksen myötä, eli turistien siteet paikalliseen yhteisöön tulevat yhä kiinteämmiksi. Lisäksi hankkeessa on pohdittu kestävän matkailun käsitettä ja matkailuelinkeinon suhdetta sosiaalisesti kestävään metsätalouteen. Tässä yhteydessä on todettu olevan tarvetta tiivistää metsätalouden ja matkailusektorin yhteistoimintaa ja kehittää erityistä metsämatkailua.