Resultat och påverkan

Koivun, lepän ja pajujen vesomisesta saatiin hankkeessa uutta tietoa. Erityisesti koivujen vesovia silmuja ja koivun vesomisen morfologiaa ja fysiologiaa selvitettiin. Aiheesta valmistui väitöskirja skeä tehtiin kaksi laajaa kirjallisuuskatsausta (ks. kirjallisuusluettelo). Lisäksi selvitettiin vesomiseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä (mm. kaatoajankohdan merkitys eri puulajeilla, pajuilla pistokkaiden pituus, kannon korkeus, kaatotapa.Paju- ja leppäviljelmien biomassatuotoksesta, ravinnetaloudesta ja lannoituksesta valmistui kummastakin väitöskirja. Molemmissa syvennettiin tietoutta lyhytkiertoviljelyn mahdollisuuksista. pajuvieljelmien kiertoaika osoittaitui aiempia arveluja huomattavasti pidemmäksi (n. 5 v). Ulkomaisllie pajuille suonpohjat todettiin ravinnetaloudeltaan varsin karuiksi kasvupaikoiksi. Kasvualustan pH:n nostamisen liäksi tarvitaan vuosittain toistettu typpilannoitus. Fosfori- ja kalilannoitus voidaan tehdä 3-5 vuoden välein. Lannoitustarpeen ennustamisessa voidaan käyttä viljavuusanalyysiä. Kivennäismaiden harmaaleppäviljelmillä ei sen sijaan tarvita lannoitusta. Turvemailla PK-lannotius saattaa olla tarpeellinen. Harmaaleppä osoittautuikin vartenotettavaksi vaihtoehdoksi Suomessa. Kuitenkin harmaalepän kasvatus sekapuustona on ongelmallsita.