Julkisoikeuden artikkelimuotoinen väitöskirjatutkimukseni käsittelee ympäristöjärjestöjen oikeudellista roolia Suomessa. Aihe on monipuolinen: ympäristöjärjestöjen roolia tarkastellaan lainvalmistelun, ilmasto-oikeudenkäyntien, alueellisella ja paikallisella tasolla tapahtuvan päätöksenteon, kansalaistottelemattomuuden ja oikeusvertailun näkökulmista. Suomen tilannetta verrataan tutkimuksen eri artikkeleissa Ruotsiin, Norjaan, Saksaan ja Sveitsiin sekä osittain myös Tanskaan ja Islantiin. Suomessa ja EU:ssa osallistaminen päätöksentekoon tapahtuu pitkälti nimenomaan kansalaisjärjestöjen kautta. Tämän turvaavat Suomessa mm. Århusin yleissopimus ja Suomen perustuslakiin kirjattu ympäristöperusoikeus. Koska Suomessa ei ole tehty laaja-alaista tutkimusta ympäristöjärjestöjen osallistumismahdollisuuksista, on erittäin olennaista kartoittaa, minkälaiset osallistumismahdollisuudet kansalaisjärjestöillä on osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Samalla väitöstutkimuksessa tarkastellaan, toteutuvatko Suomessa ympäristöjärjestöjen osalta osallistava ja deliberatiivinen eli keskusteleva demokratia. Nämä demokratiateoriat muodostavat väitöstutkimuksen teoreettisen taustan.

2025