Suomalaisten puutiaisten on todettu kantavan Borrelia burgdorferin ja TBE-viruksen lisäksi muitakin mahdollisia taudinaiheuttajia, kuten Anaplasma phagocytophilumia, Rickettsia helveticaa, Neoehrlichia mikurensista, Borrelia miyamotoita ja Babesia -lajeja. Näiden harvinaisempien mikrobien taudinaiheuttamiskyvystä, ilmaantuvuudesta ja taudinkuvasta tiedetään vielä hyvin vähän. Ilmaston lämpenemisen myötä puutiaisvälitteisten tautien ilmaantuvuuden oletetaan lisääntyvän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa puutiaisvälitteisten tautien esiintyvyydestä ja taudinkuvasta. Tutkimuksen myötä pyrimme parantamaan puutiaisvälitteisten tautien laboratoriodiagnostiikkaa. Tavoitteena on luoda suomalainen suositus vähemmän tunnettujen puutiaisvälitteisten tautien diagnostiikkaa, hoitoa ja ehkäisyä koskien. Kyseessä on monikeskustutkimus, johon osallistuvat Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Hus, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sekä Ahvenanmaan terveyden- ja sairaanhoito ÅHS. Tavoitteena on rekrytoida 500 potilasta, joilla epäillään puutiaisvälitteistä tautia. Tutkittavat ovat altistuneet puutiaisten pistoille, tai heillä on jokin puolustuskykyä heikentävä tila, kuten puuttuva perna tai immunosuppressiivinen lääkitys. Puutiaisvälitteisen sairauden epäilyyn johtavia oireita ja löydöksiä voivat olla mm. erilaiset ihottumat, epäselvä kuumeilu, neurologiset oireet, sydänlihastulehdus, niveltulehdus tai verenkuvamuutokset. Tutkittavista kerätään tiedot puutiaisaltistuksesta, aikaisemmista sairauksista, oireista ja lääkityksestä sekä otetaan verinäyte. Seurantayhteydenotot ovat 1kk, 3kk ja 6 kk kuluttua rekrytoinnista, jolloin tutkittavista kerätään tiedot oireista, tehdään elämänlaatukysely ja yli 15-vuotiaista otetaan verinäyte. Verinäytteistä analysoidaan puutiaisvälitteisiä taudinaiheuttajia sekä vasta-ainemenetelmillä että PCR-menetelmällä. Tutkimuksen päämuuttujana on havaittujen puutiaisvälitteisten tautien, erityisesti harvinaisempien, määrä.

2024

2034