Tutkimushankkeessa havaitsimme, että samat ilmaston säätelytekijät vaikuttavat subarktisten perhosten ja Itämeren eläinplanktonin biomassoihin. Itämeren eläinplanktonin kohdalla positiivinen talvi NAO, 1976 sekä 1990 Pohjanmerellä ja Itämerellä havaitut systeeminmuutokset sekä jääpäivien lukumäärän vähentyminen 1970-luvulta lähtien ovat vaikuttaneet merkittävästi tutkittujen ryhmien biomassoihin. Kaikkien tutkittujen eläinplanktonryhmien biomassat vähenivät huomattavasti. Kevon perhosten osalta kohonneet lämpösummat ja keskilämpötilat sekä positiivinen NAO ovat vaikuttaneet perhosten biomassojen keskimääräiseen vähenemiseen, mutta vaihtelu on suurta riippuen perhoslajin ravinnonkäytöstä ja elinkierrosta. Jatkotutkimuksessa siirrymme tutkimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ravintoverkkoihin, mihin Saaristomeren eläinplankton ja Pohjois-Lapin perhoset kuuluvat. Haluamme selvittää, miten muutokset kasviplanktonin lajistossa ja kukintahuipuissa vaikuttavat eläinplanktoniin ja edelleen silakkaan. Vastaavasti haluamme selvittää, miten muutokset Pohjois-Lapin kasvillisuudessa vaikuttavat perhosten ravintokasvien kautta perhosiin ja edelleen hyönteissyöjälintuihin. Hankkeesta on tähän mennessä julkaistu nyt preprint muodossa oleva eläinplanktonia koskeva artikkeli. Perhososajulkaisu on lähes valmis ja synteesi on tekeillä. Hanketta on esitelty FINMARI tutkijapäivillä vuosina 2022 ja 2023 sekä Saksassa Dresdenissä järjestetyissä tieteellisissä tapahtumissa 2023. Hanketta tullaan vuonna 2024 esittelemään myös FINMARI tutkijapäivillä, sekä IUFRO konferenssissa Tukholmassa. Hanketta on myös sivuttu useissa tutkijatapaamisissa ja kansallisessa keskustelussa muun muassa silakan ravintoon liittyen. Jatkohankkeessa tutkimistamme akvaattisesta ja terrestrisestä ravintoverkosta kirjoitetaan omat tieteelliset julkaisunsa, sekä synteesi. Haen Saaristomeren ravintoverkkoa koskevaan osatutkimukseen 60 000 € yhdeksi vuodeksi alkaen heti edellisen rahoituskauden päätyttyä.

2024

2025