Tutkimukseni käsittelee hyvin ajankohtaista aihetta: yrittäjyyskasvatusta. Orpon hallitus toteaa hallitusohjelmassaan vahvistavansa taloustaitoja ja yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla, Marinin hallitus tuki lähes miljoonalla eurolla yrittäjyyskasvatuksen hankkeita ja yksityiset yrittäjät osoittivat yli 6 miljoonan euron tuen vuonna 2021 yrittäjyyskasvatusjärjestöille. Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa ja syventää käsitystä yrittäjyyskasvatuksesta. Ymmärryksen laajentamiselle on tarvetta: se toisi kaivattua lisätietoa yrittäjyyskasvatukseen liitetyistä käsityksistä sekä sen asemoitumisesta koulun perinteisiin tavoitteisiin. Samalla kun peruskoulutuksen tavoitteeksi on mielletty tasa-arvo ja sivistys, yrittäjyyskasvatukseen on liitetty muunlaisia näkökulmia: bisnesajattelu ja työhön kasvattaminen. Yrittäjyyskasvatus on saanut vahvan aseman yhteiskunnassa: se on ollut pitkään osa opetussuunnitelmia, hallitukset ovat edistäneet sen toteuttamista ja Euroopan Unioni on pyrkinyt vahvistamaan sen asemaa. Lisäksi yrittäjyyskasvatukseen liittyvät järjestöt saavat rahoitusta niin yrityksiltä kuin valtioltakin. Tutkimukseni pyrkii syventämään käsitystä yrittäjyyskasvatuksesta tutkimalla sitä kolmesta eri näkökulmasta. Retorisen analyysin, diskurssianalyysin ja sisällönanalyysin kohteeksi asetetaan yrittäjyyskasvatuksesta usein puheenvuoroja käyttävät kolme tahoa: kansanedustajat, yrittäjyyskasvatusjärjestöt ja opettajat. Mitä tapahtuu, kun perinteinen koulupuheen diskurssi sivistyksestä ja tasa-arvosta saa rinnalleen yrittäjyyskasvatuksen diskurssin yksilöstä ja markkinoista? Tutkimukseni tavoitteena on pohtia tätä tekemällä vertailua eri positioiden kanssa. Miten poliitikkojen puhe yrittäjyyskasvatuksesta suhteutuu opettajien ajatuksiin? Mikä on kansanedustajien puheiden ja järjestöjen puheiden välinen suhde? Ja ennen kaikkea: millä tavalla yrittäjyyskasvatus muuttaa käsityksiä koulun tavoitteista ja tehtävistä?

2024