Kuntapolitiikka on suomalaisen lähidemokratian ydin, jolla on kaikkein eniten vaikutusta ihmisten arkielämään. Tästä huolimatta kuntavaalien äänestysaktiivisuus on jatkuvasti laskenut. Vuoden 2021 kuntavaalien äänestysprosentti oli alhaisin 70 vuoteen. Suomalaisesta kuntapolitiikasta on kuitenkin tehty vain vähän tutkimuksia, vaikka se on lähidemokratian ja poliittisen osallistumisen tärkein muoto. Tämä väitöskirja täyttää tätä kuntahallinnon, lähidemokratian ja poliittisen osallistumisen tutkimuksen väliin jäävää tutkimustyhjiötä. Väitöskirjassa tutkitaan poliittisia konflikteja Helsingin, Tampereen ja Oulun kaupunkisuunnittelussa. Väitöskirjassa kaupunkisuunnittelun konflikteja tutkitaan tutkimuskaupunkien yleiskaavojen ja paikallispoliitikkojen tutkimushaastatteluiden kautta. Tutkimus antaa vastauksen siihen, mitkä ovat keskeisimmät paikallispoliittiset kiistat tutkimuskaupungeissa, ja mitkä ovat puolueiden näkemykset näiden ratkaisemisesta. Samalla tutkimus paljastaa arvokasta lisätietoa kaupunkien poliittisesta kulttuurista, puolueiden sidosryhmistä ja puolueiden eroavaisuuksista eri kaupungeissa. Näistä ei ole Suomessa aikaisempaa tutkimusta. Kaupunkisuunnittelua on syytä tutkia poliittisesta näkökulmasta, sillä siinä käytetään merkittävää valtaa julkisen kaupunkitilan hallinnassa, muutoksessa ja määrittelyssä. Siten se on ratkaisevassa asemassa suurten globaalien ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen, maahanmuuton ja energiankäytön ratkaisuissa. Aiheen tutkimusarvoa lisää hyvinvointialueuudistus, jonka seurauksena sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Uudistuksen myötä kaupunkisuunnittelu on tärkein asiakysymys kuntavaaleissa, koska sillä vaikutetaan ihmisten arjen toimivuuteen, alueiden segregaatioon ja kaupunkien ympäristölliseen kestävyyteen. Tämän takia puolueiden näkemyksiä ja toimintaa kaupunkisuunnittelussa on tutkittava, jotta kuntalaiset saavat mahdollisuuden arvioida puolueiden politiikkaa.

2023