Folkloristiikan alaan kuuluvassa väitöskirjatutkimukseni tarkastelee Sääksmäen Ritvalan helkaperformanssin multimodaalisen poetiikan jatkuvuuksia ja muutosprosesseja vuosien 1824–2025 välillä. Helkalla, keväisellä kalendaarijuhlalla ja rituaalisella laulukulkueella, on keskeinen merkitys Sääksmäen Ritvalassa yhteisön paikallisidentiteetille. Etnografisesti toteutettu tutkimus keskittyy vuorovaikutukseen sosiaalisten prosessien ja folklore-esityksen formaalisten ilmaisukeinojen välillä. Tutkimukseni tuo uutta multimodaalista näkökulmaa kalevalamittaisen poetiikan tutkimukseen aiempaa tekstikeskeisyyttä täydentämään. Tutkimus tuottaa myös uutta tietoa kulttuuriperintöprosesseista, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi keskustelussa kulttuurisesta omimisesta ja kestävästä kulttuuriperinnöstä. Kysyn tutkimuksessani: 1. Miten helkaan liitetyt muuttuvat kulttuuriset merkitykset rakentavat sen multimodaalista poetiikkaa? Ja miten multimodaalinen poetiikka tuottaa ja rajaa mahdollisia merkityksiä? 2. Miten merkitykset ruumiillistuvat laulajissa ja aineellistuvat helkan paikassa ja ympäristössä sekä siihen liitetyissä aineellisissa piirteissä, kuten esineissä? 3. Kuinka helkan jatkuvuudet ja katkokset asettuvat laajemmin käytävään keskusteluun kulttuurista ja kulttuuriperintöprosesseissa? Etnografinen aineisto tutkimuksessani muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen muodostuu kenttätyössäni Ritvalan helkalaulajien kanssa. Erityisesti lasten ja nuorten kanssa työskennellessä sovelletaan kanssatutkijuuden periaatteita. Toinen osa koostuu arkistoetnografiasta, jossa arkistoaineistoa lähestytään etnografisena kenttänä, perinteen keräämisen varhaisempia lähtökohtia refleksiivisesti purkaen ja kontekstoiden. Tutkimuksessa näkyvät Koneen säätiön painopisteistä erityisen hyvin moniäänisyys, pitkäjänteisyys ja ympäristövastuullisuus, jotka määrittelevät tutkimusta niin aiheen, metodin kuin käytännön toteutuksenkin osalta.

2023