Tämä tutkimushanke tutkii lastenkirjallisuuden ja kasvatuksellisten oppaiden yhteyksiä yhteisten identiteettien luomiseen ja kansakunnan rakentamiseen 1800-luvun alkupuolella. Hanke luo uutta tietoa siitä, millaisia ajatuksia, tunteita, ohjeita, käytöstapoja ja arvoja lastenkirjoissa välitettiin aikana, jolloin kirjojen ajateltiin olennaisesti muovaavan yksilöitä ja yhteisöjä. Tutkimuksemme kattaa ajanjakson, jolloin Suomi hallinnollisena ja poliittisena kokonaisuutena alkoi rakentua Venäjän alaisena Suomen suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809 alkaen. Samaan aikaan sääty-yhteiskunta ja sen kasvatukselliset peruspilarit olivat murroksessa. Tarkastelemme lapsille suunnattuja ja lasten kasvatusta käsitteleviä kirjoja ja lehtikirjoituksia ajanjaksolla, jolloin lastenkirjallisuus levisi voimakkaasti samalla kun käsitykset lapsuudesta muuttuivat, kun lasten kasvatukselle ja koulutukselle haettiin kansainvälisiä malleja ja esikuvia. Käytämme päälähdeaineistoina painettuja kirjoja, historiallisia sanomalehtiä ja kirjahuutokauppojen luetteloita. Luemme rinnakkain A) kasvatus- ja käytösoppaita sekä B) lapsille suunnattua kirjallisuutta sekä C) kasvatusta käsitteleviä teoreettisia tekstejä. Kysymme millaisia malleja lapsen sisäiselle ja ulkoiselle kehitykselle annettiin 1800-luvun alun kirjallisessa kulttuurissa ja miten yksilö nähtiin suhteessa laajempaa yhteiskuntaa ja yhteisöä. Koska kasvatukselliset aatteet ja lapsille suunnattu kirjallisuus olivat voimakkaasti sidoksissa toisiinsa, tutkimme niitä yhdessä neljän temaattisen kokonaisuuden kautta. Tutkimusmenetelmissämme yhdistyvät ylirajainen näkökulma, kontekstualisoiva kulttuurihistoriallinen ja aatehistoriallinen lukutapa sekä erilaisten lähdeaineistojen uudenlainen ristiinlukeminen. Nelivuotisessa hankkeessa työskentelee neljä tutkijaa ja yksi taiteilija. Sen tuloksiin kuuluu artikkeleita sekä tietoteos, jonka kuvituksessa yhdistetään 1800-luvun lastenkirjojen kuvitusta uuteen taiteelliseen työskentelyyn ja tulkintaan.

2023