Saksalainen dominikaanimunkki Mestari Eckhart (1264-1328) oli aikansa huomattavimpia kristillisiä teologeja, hänellä oli kahdesti professuuri Pariisin yliopistossa. Kuolemansa jälkeen osa Eckhartin teksteistä julistettiin harhaoppisiksi. Kahden viimeisimmän vuosikymmenen akateeminen Eckhart-tutkimus on osoittanut Eckhartin ajattelun juureutuvan mm. antiikin filosofiasta ja uusplatonismista. Uusissa Eckhart-tulkinnoissa etualalle onkin noussut vahva filosofinen argumentaatio. Voidaan perustellusti sanoa, että Eckhartin Jumala-reflektio edustaa kristillisen filosofian ja teologian kulta-ajan syvällisintä ajattelua. Eckhartin lukija hyötyy suuresti näistä uusista akateemisista Eckhart-tutkimuksista. Nyt suunnitteilla oleva kolmas suomenkielinen Eckhart-käännöskokoelma on ensimmäinen, jossa hänen filosofiansa yksityiskohdat avataan systemaattisesti suomenkielisille lukijoille. Tämä toteutetaan käännöksen yhteyteen sijoittuvan juoksevan kommentaarin avulla. Kommentaaria varten suomennetaan keskiyläsaksan kielestä neljä Eckhartin saarnaa, nk. "Joulusyklin" saarnat. Nämä sisältävät tiivistetysti käytännössä koko sen opin, minkä Eckhart halusi kuulijoilleen välittää. Joulusyklin saarnojen kommentaari lomittuu sujuvasti suomennoksen oheen. Tämän lisäksi tuleva kirja pureutuu Eckhartin opetuksiin nykyajan hengellisen kilvoittelijan näkökulmasta. Tällöin ensisijaista ei ole uskonnollisia käsitteitä koskeva tieto tai näkemys, vaan ihmisen kokemus ja ymmärrys omasta moninaisesta luonnostaan. Vaikka ihmisen sisimpään kätkeytyy Eckhartin mukaan potentiaalinen "ylhäinen ihminen", ihmisen varsinaista työkenttää on hänen oma alempi luontonsa. Omia yllykkeitään tiedostava ja ymmärtävä ihminen voi pyrkiä riippumattomuuteen ja erillisyyteen alemman luontonsa voimista, jolloin hengellisen köyhyyden vaikutukset voivat avautua hänelle.

2022