Tutkimus tarkastelee alle 10-vuotiaiden lasten musiikkifaniutta ja sen kasvun heijastelemia lapsuuden murroksia. Tutkijat ja kasvattajat ovat havahtuneet viime vuosina siihen, että nuorisoon totutusti yhdistetty populaarimusiikin fanikulttuuri on alkanut ulottua yhä vahvemmin myös aikuisten ja lasten arkeen. Aiempi tutkimus on keskittynyt toistaiseksi ikääntyviin yleisöihin, siinä missä lasten fanius on jäänyt tiedejulkaisuissa lähinnä maininnan tasolle. Mediassa lasten muuttuva musiikinkulutus ja uudenlaiset, popkulttuurista nousevat idolit ovat sen sijaan herättäneet kiivastakin debattia. Aiheesta käyty mediakasvatuksellinen keskustelu on kuitenkin jäänyt tutkitun tiedon puutteessa ohueksi. Tämä tutkimus tuo lasten musiikkifaniutta ja lasten musiikkimaun "poppiutumista" akateemisen keskustelun valokeilaan kahden suomalaisen popidolin, Sannin ja Mikael Gabrielin, nuorimpien ihailijoiden näkökulmasta. Lasten teemahaastatteluille rakentuva tutkimus tarjoaa samalla tuoreen näkymän lapsuudessa viime vuosikymmeninä tapahtuneisiin murroksiin. Niitä ovat muun muassa lapsuuden digitalisoituminen, kaupallistuminen ja seksualisoituminen. Murrosten myötä monet aiemmin nuoruuteen ja aikuisuuteen assosioituneet ilmiöt ovat alkaneet ”valua” yhä voimakkaammin lapsuuden piiriin. Kehitys voidaan nähdä myös osana laajempaa iän merkityksiin liittyvää muutosta, jossa kronologisen iän rooli on pienentynyt ja nuoruudesta on tullut ihannoitu ikävaihe kaikkien ikäryhmien keskuudessa.

2020