### TaimiCO2-hankeessa Luke tutkii yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa nuorten taimikoiden hiilitasetta ja taimikonhoidon vaikutusta hiilitaseeseen ### Metsikön hiilivaraston suuruus riippuu puuston ja aluskasvillisuuden kasvusta ja kariketuotannosta, mutta myös hiilen pysyvämmästä sitoutumisesta maan orgaaniseen ainekseen. Avohakkuun jälkeen metsikkö on jonkin aikaa hiilen lähde, koska maasta ja hakkuutähteiden hajoamisesta vapautuu hiiltä ilmaan enemmän kuin vähäinen kasvillisuus ennättää sitä sitoa. Metsikön/taimikon varttuessa kasvillisuus sitoo vuosi vuodelta enemmän hiiltä, ja jossain vaiheessa avohakkuun jälkeen uudistettu metsikkö muuttuu jälleen hiilen lähteestä nieluksi. Hiilinielu on suurimmillaan varttuneessa kasvatusmetsässä, jolloin puuston tilavuuskasvu on suurimmillaan. Taimikon hiilitase selvitetään mittaamalla hiilivarastoja kasvillisuudesta, puustosta ja maaperästä kolmella koealueella. Lisäksi yhdellä näistä koealueista mitataan jatkuvatoimisesti taimikon hiilidioksidivuotoa EC-menetelmällä (Eddy covariance.) EC-menetelmässä hiilen sitoutumista tai vapautumista metsiköstä voidaan mitata tuulen ja tuulessa ilmenevien turbulenttisten pyörteiden sisältämän hiilidioksidin avulla. ### Puustomittausaineisto ### Puuston maastomittaustuloksia on koealoilta Nastolasta, Karkkilasta ja Tammelasta. - Nastola 8 koealaa - Karkkila 12 koealaa - Tammela 12 koealaa Puustonmittauksia on tehty syksyisin vuosittain 2021-2024. ### Vuosi 2021 ### Ympyräkoeala (tai neljännesympyräkoeala) - Muut puut ja raivauskannot mitattuympyrä koealalta (r 3,99 m) koealan keskipisteestä ja neljältä neljännesympyräkoealalta (r 7,98 m) nettokoealan kulmista. Joka viides puu ja joka viides raivauskanto (lpm yli 10cm) mitattu koepuuna/kantona. Koepuut luokitellaan siemensyntyisiksi puiksi tai kantovesoiksi, puulajikohtaisesti. Koepuista mitattu pituus ja tyviläpimitta. Mahdollinen tuho ja sen ilmiasu on merkitty. Puustokoeala - Istutuskuusista on mitattu pituus, tyviläpimitta 10cm korkeudelta, rinnankorkeusläpimitta sekä kuluvan vuoden kasvu. Istutuskuusista on merkitty mahdollinen tuho ja tuhon ilmiasu. - Puustokoealoita on mitattu päätehakkuukantoja ja maapuita puulajeittain. Kannoista on mitattu läpimitta ja korkeus. Maapuista pituus, tyviläpimitta, rinnankorkeusläpimitta ja kuuden metrin läpimitta, sekä lahoaste on luokiteltu viiteen luokkaan. ### Vuosi 2022 ### Muutokset edellisvuoteen - Vuodesta 2022 alkaen on mitattu joka viidennestä mitattavasta kuusesta lisäksi elävän latvuksen korkeus (cm, alimpaan elävään oksaan asti), rungon läpimitta latvuksen alarajalla (mm) ja ristimitalla latvuksen leveys (cm). - Koealan keskipisteestä korkeintaan kolmesta lähimmästä kannosta (lpm yli 10cm) ja kolmesta lähimmästä maapuusta lahopuunäyte. Näyteyksilöt yksilöity numeroinnilla ja määritelty puulaji, kannon kantoläpimitta / maapuun tyviläpimitta. Näytekohdan vierestä lahoaste luokiteltu viiteen luokkaan. - Alkaen 2022 mitattu peratuilla koealoilla kannot ja kantovesat pienemmältä koealalta (20 m2, r = 2,52m tai 5,05 m) - hankalat olosuhteet ja vähäinen vesabiomassan merkitys. - Kuolleista raivauskannoista (Ø < 10 cm) mitattu tyviläpimitta (mm), leikkauskohdan läpimitta (mm) ja kannon korkeus (cm). Puulajia ei merkata. - Kantovesasyntyisistä koepuista ei mitattu latvusta 2022. ### Vuosi 2023 ### Muutokset edellisvuoteen - Ei enää mitattu maapuita tai päätehakkuukantoja (lpm yli 10cm) - Raivauksia kuolleita vesomattomia kantoja ei mitattu ### Vuosi 2024 ### Muutokset edellisvuoteen, ympyräkoeala - Joka viidennestä mitattavasta puusta mitattu elävän latvuksen korkeus, mutta ei rungon lpm eikä latvuksen leveyttä. - Alkaen 2024 mitattu kaikki luontainen puusto pienemmältä koealalta (20 m2, r = 2,52m tai 5,05 m) Muutokset edellisvuoteen, puustokoeala - Pituus ja latvuksen alaraja mitattu vain joka viidennestä istutuskuusesta, muut aiemmat mittaukset otettu kaikista isutuskuusista. ### Aineistot ovat Excel-pohjaisia lomakkeita. ###

2025