Haastattelututkimuksessa selvitettiin eri toimijoiden näkemyksiä hoivarobotiikan käytön nykytilasta. Haastattelut tehtiin lokakuun 2018 ja maaliskuun 2019 välisenä aikana. Haastattelut kohdistettiin yhteiskunnan kolmelle tasolle: mikro-, meso- ja makrotasoille. Kullekin tasolle laadittiin omat haastattelukysymykset. Tason sisällä kysymyksiä tarvittaessa modifioitiin haastateltavan taustayhteisön perusteella. Kaikilta haastatelluilta kerättiin taustatietona muun muassa ikä, sukupuoli, koulutustausta, asema ja mahdollinen työskentely sosiaali- ja terveystoimialalla. Mikrotason haastatteluissa oli mukana neljä ryhmää, yhteensä 18 haastateltavaa. Ryhmät olivat hoitohenkilöstö (4 hlöä), lähiesimiehet (6 hlöä), ikääntyneet asiakkaat (4 hlöä) ja asiakkaiden läheiset (4 hlöä). Haastattelut toteutettiin fokusryhmähaastatteluina. Kunkin ryhmän haastattelu noudatti samaa rakennetta. Avaus- ja siirtymäkysymysten jälkeen esitettiin varsinaiset avainkysymykset ja viimeisenä loppukysymys. Kysymysten sisältöä muokattiin jonkin verran kullekin haastateltavalle ryhmälle sopivaksi. Mikrotason avainkysymysten teemat käsittelivät robotiikkaan liittyviä tietotarpeita ja tiedon lähteitä; hyviä käytänteitä hoivarobotiikan esittelemiseen vanhuspalveluissa; koulutustarpeita sekä perehdyttämiseen liittyviä asioita. Haastatteluissa hyödynnettiin myös kuva- ja videomateriaalia hoivaroboteista. Haastateltavien tehtävänä oli muun muassa pohtia esitysmateriaalissa olleiden robottien etuja ja haittoja edustamansa viiteryhmän näkökulmasta sekä miten he suhtautuisivat ylipäänsä hoivarobottien käyttöön omalla kohdallaan, jos hoivan/hoidon tarvetta ilmenisi. Mesotason (organisaatio- ja yhteisötaso) haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavat edustivat julkisia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjiä/tarjoajia, koulutusorganisaatioita, yrityksiä sekä hoiva- ja hoitohenkilöstön edunvalvontaorganisaatioita ja ikäihmisten edunvalvontaorganisaatioita. Kustakin ryhmästä haastateltiin 2-3 henkilöä joko yksilö-, pari- tai pienryhmähaastatteluna. Kymmenessä haastattelussa haastateltiin yhteensä 12 henkilöä. Hoivarobotiikan nykytilaa käsiteltiin haastatteluissa muun muassa seuraavista näkökulmista: hoivarobotiikan hyväksyttävyys sekä käyttöönottoa edistävät ja hidastavat tekijät; riskit, potentiaalit ja tulevaisuuden näkymät; vastuullinen kehitystyö ja innovaatiotoiminta; kentän toimijoiden ja asiakkaiden tieto- ja valmiustaso sekä koulutustarpeet; verkostoituminen ja robotiikkaan perehdyttämisen hyvät käytänteet. Makrotason (yhteiskuntataso) haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina kuten mesotason haastattelut. Kymmenessä haastattelussa haastateltiin yhteensä 12 henkilöä. Haastatellut edustivat poliittista päätöksentekoa, tutkimusorganisaatioita, vakuutussektoria, rahoittajaorganisaatioita ja media-alaa. Haastatteluissa kysyttiin pääosin samoja teemoja kuin mesotason haastatteluissa, mutta vahvasti yhteiskunnallisesta painotuksesta käsin. Edellä kuvatussa monitasohaastattelussa kerättiin aineistoa yhteensä 32 henkilöltä yhteiskunnan eri tasoilta. Haastatteluteemat olivat laajat ja kysymyksiä runsaasti, koska samalla haastattelukerralla kerättiin aineistoa kahden toisiaan temaattisesti lähellä olevan hankkeen käyttöön hieman eri haastattelukysymyksin. Hankkeet ovat: - Use of care robots in welfare services: new models for effective orientation (ORIENT). Hoivarobottien käyttö hyvinvointipalveluissa: Uudet mallit vaikuttavaan perehdytykseen. Rahoittaja: Joint Programming Initiative – “More Years, Better Lives” (JPI MYBL) -ohjelma. Kansallinen rahoittaja JPI MYBL -ohjelman puitteissa Suomessa Suomen Akatemia (päätösnumero 318837). Vastaavanlaiset aineistot on kerätty projektin puitteissa myös Ruotsissa ja Saksassa. - Robots and the future of welfare services (ROSE). Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus. Rahoittaja: Strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä (päätösnumerot 292980 ja 314180).

2021