Merenkurkun_tietokanta

Beskrivning

Merenkurkun rannikon & saariston kuusikoiden terveydentila - projekti (MKTKRAKE) perustettiin vuonna 1992 kolmivuotisena tutkimuksena. Projekti oli osa Merenkurkun neuvoston laajaa ympäristöyhteistyötä ja Metsäntutkimuslaitoksen metsien terveydentilan tutkimusohjelmaa. Projektin tavoitteena oli 1. kartoittaa ja täydentää tietoja ilman epäpuhtauksien päästöistä, pitoisuuksista ja laskeumasta Merenkurkun alueella. 2. kartoittaa Merenkurkun rannikon ja saariston kuusimetsien terveydentila ja luoda pohja näiden alueiden metsien terveydentilan pitkänajan seurannalle 3. analysoida vallitsevien ympäristöolojen vaikutuksia kuusikoiden terveydentilaan 4. tarkastella kriittisen kuorman ja kriittisen raja-arvojen käsitteitä 5. kehittää metsien terveydentilaa kuvaavia tunnuksia ja puustovaurioiden syiden analysointia 6. tehostaa tutkijoiden keskinäistä sekä tutkijoiden ja ympäristöviranomaisten välistä yhteistyötä, samoin kuin tutkimustulosten tunnetuksi tekemistä. ### Projektissa tehdyt mittaukset ja tuotettu aineisto ### Puustotietoja koealamittauksina. (Karlsson, Walheim) Puiden neulaslaskelmia 1992,1993 (Raitio, Walheim) Happamoittava laskeuma 1990 Hakoma-mallilla. Puiden elinvoimaisuus 1992, 1993, 1994 (Lindgren, Salemaa) Solut ja viherhiukkaset 1992 (Sutinen) Maanäytteet BaCL- uutos mg/kg & baCL -uutos mg/l (Merilä) Maanäytteet asetaatti pH 7.00 & pH 4,65 -uutos mg/kg, totaali-uutos mg/kg (Merilä, Walheim) Koealojen mallitettu ilmastodata 1913-1992 Ojansuu-Henttonen -malli Maalajitiedot, humus ja maannos koealoittain (20-40cm) ### Mittauspaikoista Ilman rikki- ja typpioksidipitoisuuksia mitattiin nk. passiivikeräimillä tausta-alueilla Kälviällä, Raippaluodossa, Närpiössä & Vaasan kaupungissa. Metsikön ja avoimen paikan sadannan laatua mitattiin Kälviällä, Raippaluodossa ja Närpiössä sekä kahdeksalla paikalla Västerbottenin ja Västernorrlandin lääneissä. Kaikki havaintoalat olivat kuusikoita. Maaperän ominaisuuksien kartoittamiseksi kerättiin kesällä 1993 maanäytteet Vaasan läänin rannikon 29 ja Västerbottenin 20 havaintokuusikosta. Samassa yhteydessä määritettiin (Suomen puolella 31 havaintokuusikosta) humuslaji, maannos, maannoshorisonttien värit ja paksuudet, kivisyys, kivennäismaan lajittuneisuus ja keskiraekoko. Merenkurkun alueen kuusikoiden kasvua tutkittiin 53 havaintometsikössä. Normaalien puustomittauksien lisäksi kairattiin kustakin havaintometsiköistä Ruotsissa viidestä puusta ja Suomessa 15-25 puusta lastu laboratoriomittauksia varten. Kairalastun sädekasvusta voitiin laskea metsiköiden kasvu pinta-alayksikköä ja vuotta kohden. Pituuskasvut mitattiin kahdesta koepuusta joka toisessa havaintometsikössä Pohjanmaalla. Merenkurkun rannikon ja saariston kaikista havaintokuusikoista kerättiin neulasnäytteet kemiallisia analyysejä varten, Suomen puolella 1992 ja Ruotsin puolella 1992-1993. Suomen puolella 1993 kerättiin näytteet vain 12 (/33) havaintokuusikosta. Kuusikoista kerättiin puukohtaiset näytteet kymmenestä (Suomi) tai kuudesta (Ruotsi) valta- tai lisävaltapuusta. Näytteistä analysoitiin alkuaineiden kokonaispitoisuuksia. Merenkurkun kuusikoiden kunto arvioitiin Suomen puolella 1992, 1993 ja 1994 ja Ruotsin puolella 1993 ja 1994. Suomessa 12 havaintometsikköä edustaa nuoria kuusikoita (30-59v), 11 keski-ikäisiä (60-89v) ja 10 vanhoja (90-119v). Ruotsin puolella nuorin ikäluokka puuttuu kokonaan & siellä yli 120v havaintokuusikoita oli 4 kpl.
Visa mer

Publiceringsår

2024

Typ av data

Upphovspersoner

Hannu Raitio - Upphovsperson

Kristian Karlsson - Upphovsperson

Maija Salemaa - Upphovsperson

Martti Lindgren - Upphovsperson

Päivi Merilä - Upphovsperson

Svande Lindroth - Upphovsperson

Projekt

Övriga uppgifter

Vetenskapsområden

Skogsvetenskap

Språk

finska

Öppen tillgång

Begränsad tillgång

Licens

Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)

Nyckelord

terveydentila, Norway spruce, päästöt, precipitation, kuusi, ilman laatu, kuusikon, laskeuma, merenkurkku, metsikkösadanta, neulasanalyysi

Ämnesord

Norra Kvarken, regnmängd, utsläpp i marken

Temporal täckning

undefined

Relaterade till denna forskningsdata