Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat luottamus yhteiskunnallisia toimijoita kohtaan, tiedotusvälineet, tekoälyn käyttö, julkinen talous, verotus, sijoittaminen sekä Yhdysvaltojen presidentinvaalit 2024. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa politiikkaa, eläkejärjestelmää, vaaleja ja Suomen suhteita Yhdysvaltoihin. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka suurta luottamusta vastaaja tuntee yhteiskunnassa vaikuttavia eri toimijoita kohtaan. Tiedusteltiin myös, mihin suuntaan vastaajat arvioivat esimerkiksi Suomen talouden, julkisen velan määrän, työllisyyden ja ulkoisen turvallisuuden kehittyvän lähivuosina. Näkemyksiä suomalaista uutisvälineistä kartoitettiin useilla kysymyksillä. Vastaajat arvioivat esimerkiksi eri uutisvälineiden tapahtumista välittämän kuvan totuudenmukaisuutta, uutisvälineiden väitettyä politisoitumista sekä perinteisten tiedotusvälineiden luonnehdintoja. Kysyttiin myös ulkomaisten uutisvälineiden seuraamisesta. Tekoälyyn liittyen kysyttiin eri tekoälyn verkkosovellusten tuttuudesta ja mahdollisesta käytöstä. Tekoälyä käyttäneiltä kysyttiin ensisijaisesta käyttötarkoituksesta, käytön vaikutuksesta tehtävän hoitoon kuluneeseen aikaan ja tuotoksen laatuun sekä tekoälyn käytöstä työtehtävissä. Kysyttiin myös, miten työnantaja suhtautuu tekoälyn käyttöön työtehtävissä. Julkiseen talouteen liittyen tiedusteltiin vastaajien ajatuksia mahdollisista lisätoimista ja menoleikkauksista, joilla julkista taloutta voidaan tasapainottaa. Kysyttiin myös verotuksen muutostarpeista ja perintöveron poistamisesta sekä työeläkejärjestelmän rahoituksesta. Lisäksi kysyttiin vastaajien suhtautumisesta sijoittamiseen sekä heidän omista sijoituksistaan osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin. Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaisia erilaisia vaikutuksia Trumpin ja Harrisin valinnalla presidentiksi olisi esimerkiksi Yhdysvaltain talouteen sekä rauhaan ja konflikteihin maailmassa. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat suhtautuvat Suomen Nato- ja EU-jäsenyyteen sekä euroon. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, elämänvaihe, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli, talouden bruttotulot ja vähemmistöön kuuluminen.

2025