1993

Sipilä, Kari; Forsström, Juha

Tutkimuksessa tarkasteltiin suuren 20 000 m3:n öljyterässäiliön muuttamista lämpövarastoksi. Koerakentamiskohteena oleva öljysäiliö sijaitsee Vantaan Sähkölaitos Oy:n Martinlaakson voimalaitoksen pihassa. Öljysäiliön halkaisija on 34 m ja räystäskorkeus 22,1 m. Säiliön korkeus-halkaisijasuhde H/D on 0,65. H/D-suhteen pitäisi olla suositusten mukaan 1,5 - 1,8. Säiliön 100 mm:n eristys uusittiin vain katolla, jonne asennettiin 300 mm:n vuorivillaeristys. Säiliöön rakennettiin uudet putkilinjat, ja säiliön ylä- ja alavirtausputkeen asennettiin 7,5 m:n ympyräradiaalijakajat lämpimän veden kerrostumisen varmistamiseksi. Säiliö toimii normaalipaineessa alueella -15 mbar - +40 mbar ja maksimilämpötila on 95 oC. Lämpövaraston energiakapasiteetti on 890 MWh ladattuna ja lämpöteho mitoitusvesivirtauksella 500 kg/s on 80 MW. Lämpövarasto liitettiin suoralla kytkennällä kaukolämpöjärjestelmään. Muutostyön kustannukset olivat 7,5 milj.mk, joka on uuden vastaavan säiliön rakentamiskustannuksista n. 80 %. Kauppa- ja teollisuusministeriön koerakentamistukea hankkeelle saatiin 1,5 milj.mk (20 %). Säiliön toimivuutta seurattiin syksystä 1990 kevääseen 1992. Säiliötä ladattiin vuoden jaksolla keväästä 1991 kevääseen 1992 n. 21 GWh, mikä merkitsee n. 24 täyttä latauskertaa. Lämpöhäviöt tuona aikana olivat odotetusti suurehkot, n. 535 MWh eli n. 2,5 % ladatusta energiasta. Vantaan lämpövaraston höyrynkulutus oli 1 013 MWh ja pumppausenergia siitä noin puolet, 458 MWh. Suurehkot lämpöhäviöt ja runsas höyrynkulutus johtuivat säiliön eristyksestä ja pumppausenergian suurempi kulutus pumppujen mitoituksesta. Vantaan lämpövaraston tuotoksi arvioitiin n. 700 000 mk vuodessa. Investoinnin takaisinmaksuajaksi em. tuotolla tulee 5 %:n korolla n. 14,5 vuotta. Jos investoinnista vähennetään nykyisin saatava lvv:n vähennysvaikutus, lyhenee takaisinmaksuaika n. 11,5 vuoteen.