undefined

Hirvikannan seuranta Suomessa : Menetelmä ja kannan kehitys tällä vuosituhannella

Publiceringsår

2024

Upphovspersoner

Pusenius, Jyrki; Ruha, Leena; Kukko, Tuomas; Högmander, Harri

Abstrakt

Suomen hirvikannan maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2014 vahvistamaan hoitosuunnitelmaan perustuva tavoitteellinen hirvikannan hoito tarvitsee luotettavia työkaluja, joiden avulla voidaan arvioida hirvitalousalueille asetettujen hirvikantaa koskevien tavoitteiden toteutumista ja suunnitella tavoitteisiin johtavaa kannan verotusta. Suomen hirvikannan kokoa ja rakennetta arvioidaan Bayes-tilastotieteeseen pohjautuvan kannanarviomallin avulla. Mallilla tuotetaan hirvitalousalueittain hirvikannan koon ja rakenteen arvioiden aikasarja todennäköisyysväleineen vuodesta 2000 nykyhetkeen. Mallin ytimenä on populaatiomalli, jossa mallinnetaan erikseen aikuisten urosten ja naaraiden sekä uros- ja naarasvasojen lukumääriä vuoden kierrossa ja vuodesta toiseen. Populaatiomallin tuottamaa kannan kehitystä ehdollistaa siihen vaikuttavista prosesseista (lisääntyminen ja kuolleisuus) ja kannan koosta saatavissa oleva tieto. Lisääntymistä koskevaa tietoa saadaan metsästäjien hirvijahdin aikana tekemistä hirvihavainnoista ja kuolleisuutta koskevaa tietoa hirvikolareiden lukumäärästä, suurpetokantojen koon arviosta lasketusta poistumasta sekä mm. kirjallisuuteen perustuvasta arviosta muusta taustakuolleisuudesta. Kannan koosta ja sen kehityksestä saadaan tietoa jahdinaikaisten päivittäisten hirvihavaintojen lukumäärästä, metsästäjien ilmoittaman jahdin jälkeen jäävän hirvikannan koon arviosta, mahdollisista maa- ja lentolaskennoista sekä hirvikolareista. Mallinnus tehdään siten, että populaatiomalliin liitetään nämä tiedot uskottavuusfunktioiden kautta. Mallinnus toteutetaan R-ohjelmointiympäristössä käyttäen mallin parametrien estimoinnissa JAGS-ohjelmistoa. Mallilla saatujen tulosten perusteella hirvikanta on pienentynyt Suomessa tällä vuosituhannella noin 50 %. Vuosituhannen alussa suuri hirvikanta aiheutti paljon hirvikolareita ja vahinkoja metsätaloudessa ja hirvisaaliita kasvatettiin kannan pienentämiseksi. Myöhemmin vuoden 2015 jälkeen hirvitalousalueittain asetetut hirvikannan tiheyden ja rakenteen tavoitteet ovat ohjanneet hirvikannan säätelyä. Syksyn 2022 jahdin jälkeen 45,8 prosentilla hirvitalousalueista hirvitiheysarvio oli asetetussa tavoitehaarukassa. Hirvikannan lehmiä / sonni – suhde on pienentynyt hirvikannan voimakkaan pienentämisen yhteydessä joillain alueilla korkeiksikin kasvaneista lukemista melko lähelle tavoitteena olevaa tasoa 1,5. Aikuisia naaraita kohden laskettujen vasatuottojen trendinomainen pienentyminen tällä vuosituhannella on huolestuttavaa ja edellyttää ilmiön syiden selvittämistä.
Visa mer

Organisationer och upphovspersoner

Naturresursinstitutet

Ruha Leena

Pusenius Jyrki

Publikationstyp

Publikationsform

Separat verk

Målgrupp

Facklig

Kollegialt utvärderad

Inte kollegialt utvärderad

UKM:s publikationstyp

D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller -utredning

Publikationskanalens uppgifter

Nummer

14/2024

Sidor

19 s.

Publikationsforum

83109

Öppen tillgång

Öppen tillgänglighet i förläggarens tjänst

Ja

Öppen tillgång till publikationskanalen

Helt öppen publikationskanal

Parallellsparad

Nej

Övriga uppgifter

Vetenskapsområden

Ekologi, evolutionsbiologi

Nyckelord

[object Object],[object Object]

Publiceringsland

Finland

Förlagets internationalitet

Inhemsk

Språk

finska

Internationell sampublikation

Nej

Sampublikation med ett företag

Nej

Publikationen ingår i undervisnings- och kulturministeriets datainsamling

Ja