Tutkin väitöskirjassani eksistentiaalisia tunteiden rakentumista ja merkitystä osana modernistista poetiikkaa Eeva-Liisa Mannerin novellikokoelmassa Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia (1957). Eksistentiaaliset tunteet ovat kehollisia tunteita maailmassa olemisen kokemuksesta: tuntemuksia siitä, miten muut ihmiset tai maailma ympärillä tuntuvat vierailta tai läheisiltä, kummallisilta tai kotoisilta tai merkityksellisiltä tai merkityksettömiltä. Minän ja maailman suhde on modernismin keskeinen tuntemusrakenne. Näin ollen juuri eksistentiaalisten tunteiden analyysi avaa kiinnostavan näkökulman Mannerin modernistiseen poetiikkaan. Tarkastelen tarkan tekstianalyysin kautta, millä kielen ja kerronnan keinoilla eksistentiaaliset tunteet ja muu affektiivisuus rakentuvat kohdeteoksen novelleissa ja mikä on niiden merkitys sotienjälkeisessä proosassa. Analysoin, millaisina fiktiiviset mielet ja niiden suhde maailmaan näyttäytyy. Lisäksi sijoitan novelleja osaksi suomalaista ja kansainvälistä modernismia ja uudelleenarvioin käsityksiä suomalaisesta sotienjälkeisestä modernistisesta proosasta. Eeva-Liisa Manner on yksi merkittävimmistä kotimaisista modernisteista, mutta hänen proosatuotantoaan ei ole vielä tutkittu juuri lainkaan. Kaikki kolme Mannerin tuotannosta tehtyä väitöskirjaa ovat keskittyneet runouteen, ja muussakin tutkimuksessa Mannerin proosatuotanto on jäänyt lyriikan varjoon. Tuoreimmastakin Manneria käsittelevästä väitöskirjasta on jo 25 vuotta aikaa, joten uusimpaan kirjallisuudentutkimuksen pohjautuva väitöskirjani päivittää, täydentää ja haastaa aiempaa Manner-tutkimusta ja sotienjälkeisen modernistisen proosan tutkimusta.

2021