Tutkin sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmän poiskäännyttäviä polkuja suomalaisilla työttömällä ja työvoiman ulkopuolella olevalla väestöllä eri kohorteilla eli eri ajanhetkistä alkaen sitten 1980-luvun ja eri pituisin seurantajaksoin. Visualisoin sekvenssi- ja trajektorianalyysein, miten sosiaaliturva ja eri sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut yhdistyvät erilaisiksi työ-, etuus- ja palvelupoluiksi, ja milloin nämä polut ennakoivat myöhempää työmarkkina-aseman vahvistusta tai vaihtoehtoisesti, työtä vaille jäämistä ja työkyvyttömyyttä. Kysyn, integroiko vai syrjäyttääkö etuus- ja palvelujärjestelmämme työtöntä väestöä heidän elämänkaarellaan? Tutkimusasetelma, jonka nykymuotoiset väestön kokoavat kansalliset rekisteriaineistomme mahdollistavat, on kokonaisvaltainen ja se huomioi eri työ- ja elämäntilanteita olennaisesti tähänastista työttömyysturva- ja vaikuttavuustutkimusta laajemmin. Tilastokeskuksen FOLK-rekisterit vuodesta 1988 nykypäivään mahdollistavat eri sosiaaliturvaetuuksien sekä työvoimapalveluihin ja -toimenpiteisiin osallistumisen yksityiskohtaisen erittelyn. Henkilöiden elämänkokonaisuuden huomioin laajalla koulutus-, työ-, perhe- ja asuinpaikkatiedolla. Poiskäännyttävinä elementteinä arvioin Sakari Hännisen, Jouko Karjalaisen ja Anne Määtän tutkimusten viitoittamana sulkeumaa eli työllisten ryhmästä työttömäksi siirtymistä, käännyttämistä eli sitä, miten työtön sopeutuu työttömyysturvajärjestelmään eli hakee töitä ja osallistuu aktivointitoimenpiteisiin, pitkittyvästä työttömyydestä kärsivien siirräntää palveluilta ja etuuksilta toisille ja niiden kasautumista sekä lopulta torjuntaa eli etuuksien pienenemistä, palveluiden päättymistä ja työmarkkinoilta poistumista. Pitkäaikaistyöttömyyden tiedetään yhdistyvän kielteisiin terveys- ja sosiaalisiin seurauksiin. Kuitenkaan etuus- ja palvelujärjestelmän vaikutusta työttömien elämänkulkuun ei ole arvioitu. Tulosten julkistuksen huipentavat Työttömän puolustuskurssit Tampereen yliopistolla.

2021