2020

Snellman, Olli

Tutkimuksessani tarkastelin, millaisia erityispiirteitä liittyy aikuisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyteen ja psyykkisiin ongelmiin. Tähän tavoitteeseen pyrin vastaamaan yhdellä osatutkimuksella. Tutkimukseni päätavoitteena oli kuitenkin tutkia empiirisesti terapeuttiseen keskusteluapuun osallistuneiden aikuisten turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakkaiden muutosprosessia. Tähän tavoitteeseen pyrin vastaamaan kolmella osatutkimuksella. Ensimmäisen osatutkimuksen menetelmällinen ratkaisu oli katsausartikkeli. Toisen, kolmannen ja neljännen osatutkimuksen ja tämän tutkimuksen empiirisen osan menetelmällinen ratkaisu oli asiakkaan näkökulmasta tehtävä laadullinen muutosprosessitutkimus. Tämän osan aineisto koostui kuuden aikuisen turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakkaan videotallennetuista palvelujärjestelmän arjessa käydyistä normaaleista terapeuttisista keskusteluista. Tarkastelun kohteena olivat asiakkaiden esittämät ja tulkkien suomeksi välittämät ilmaukset. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin ongelmia ja kolmannessa paneuduttiin ongelmissa auttaviin ja hyödyllisten muutosten aikaansaamista edistäviin tekijöihin. Neljäs osatutkimus käsitteli hyödyllisiä muutoksia. Ensimmäisen osatutkimuksen perusteella aikuisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyttä ei voi hahmottaa ja käsitteellistää vain psyykkisten ongelmien eikä psyykkisiä ongelmia vain oireiden kautta. Psyykkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita ovat perustarpeiden tyydyttyminen, toimivat stressinhallinnan keinot sekä toimijuuden tunnon saavuttaminen elämässä. Toisen osatutkimuksen mukaan asiakasosallistujien ongelmiin sisältyi henkistä pahoinvointia ja erilaisia käytännön arjen ongelmia, eivätkä asiakkaat juuri erotelleet niitä toisistaan. Kolmannessa osatutkimuksessa asiakasosallistujien kuvaamat auttavat tekijät koskivat terapeuttista keskusteluapukäytäntöä, asiakkaita itseään, työntekijää, yhteistyösuhdetta ja keskusteluavun ulkoisia asioita. Neljännessä osatutkimuksessa asiakasosallistujat kuvasivat monipuolisesti itsessään, ajattelussaan, tunteissaan ja tekemisessään kokemiaan hyödyllisiä muutoksia. Tämän tutkimuksen mukaan myös muut tekijät kuin vain terapeuttinen keskusteluapukäytäntö muovaavat asiakkaan muutosprosessia ja vaikuttavat keskusteluavun tuloksiin. Niinpä terapeuttisia keskusteluita käyvän työntekijän keskeinen tehtävä voisi olla erilaisten muutosprosessiin ja tulokseen vaikuttavien, ongelmissa auttavien ja hyödyllisten muutosten aikaansaamista edistävien tekijöiden tunnistaminen, aktivointi ja hallinnointi sekä niiden yhteisvaikutuksen ohjaaminen mahdollisimman hyödylliseen suuntaan.