2019

Salonen, Juhana; Puupponen, Anna; Takkinen, Ritva; Jantunen, Tommi

Viittomakielikorpusten rakentaminen on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla: ensimmäiset korpusprojektit käynnistyivät 2000-luvun alussa Australiassa ja Hollannissa, minkä myötä laajoja, koneluettavia aineistokokoelmia on ryhdytty rakentamaan useissa Euroopan maissa 2010-luvulla. Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen viittomakielten, suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen, korpuksen syntyä. Artikkeli esittelee korpuksen rakennusvaiheita eli aineiston keräämistä, käsittelyä, annotointia, pitkäaikaissäilytystä sekä julkaisua tietosuojakysymyksineen. Lisäksi artikkelissa kuvaillaan, miten korpusaineistoa on käytetty ja voidaan hyödyntää viittomakielten tutkimuksessa sekä opetuksessa. Neljän vuoden mittainen Suomen viittomakielten korpusprojekti käynnistyi Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa vuonna 2014. Projektin aikana kuvattiin keskusteluja ja elisitoituja kertomuksia 91 suomalaista viittomakieltä ja 12 suomenruotsalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttävältä, eri puolilla Suomea asuvalta henkilöltä viittomakielisen kuuron projektitutkijan opastuksella. Videomateriaalia kerättiin yhteensä noin 560 tunnin edestä (seitsemästä kamerakulmasta nauhoitetut materiaalit yhteenlaskettuna). Aineistonkeruun ja editoinnin jälkeen yhteensä 22 suomalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttävän kielenoppaan videoaineistoihin on tehty perustason annotaatiot viittoma- ja virketasolla. Annotointivaihe eteni viittomien tunnistamisella, niiden merkitysten erottamisella ja viitotun tekstin ilmauskokonaisuuksien kääntämisellä suomen kielelle. Perusannotointi toteutettiin ELAN-ohjelmalla, jossa viittomia identifioidaan ajallisesti videoon yhteydessä olevien glossien avulla. Annotoinnissa käytettiin lisäksi Suomen Signbank -leksikkotietokantaa, johon ELAN-ohjelman glossit yhdistyvät verkkoyhteyden avulla. Laaja multimodaalinen aineistokokonaisuus täydennettiin metatiedoilla aineiston eri osa-alueista, kuten aineistokokonaisuuden yleisluonteesta, aineistonkeruussa läsnä olleista henkilöistä, videoiden sisällöistä ja video- ja annotaatiotiedostojen muodoista IMDI (ISLE Meta Data Initiative) -standardin mukaisesti. Annotoitu aineisto säilytetään ensisijaisesti Jyväskylän yliopistossa, minkä lisäksi se siirretään maaliskuun 2019 aikana FIN-CLARIN-konsortion Kielipankkiin pitkäaikaissäilytettäväksi sekä julkaistavaksi kielenoppaiden tutkimussuostumusten ja tietosuoja-asetusten mukaisesti. Kielipankissa julkaistava korpusaineisto sisältää noin 14 tunnin edestä kuudesta kamerakulmasta kuvattua videomateriaalia 21 kielenoppaalta sekä videoihin linkitetyt annotaatiotiedostot ja IMDI-kuvaukset. Suomen viittomakielten korpuksen luonti kehittää molempien viittomakielten kielellisten ja kulttuuristen piirteiden tutkimusta sekä opetusta. Jyväskylänyliopiston viittomakielen keskuksessa korpusaineiston pohjalta on tehty tähän mennessä useita suomalaiseen viittomakieleen keskittyviä tutkimuksia, minkä lisäksi aineistoa on käytetty myös viittomakieliä vertailevassa tutkimuksessa. Kerätty videoaineisto on ainutlaatuinen kokoelma Suomen viittomakielillä tuotettua kerrontaa ja keskusteluja: materiaali sisältää eri-ikäisten ja eri alueilta tulevien henkilöiden viittomista erilaisissa viestintätilanteissa. Systemaattisen annotoinnin myötä aineisto tulee olemaan merkittävä resurssi tutkimuksen lisäksi viittomakielten opetuksessa, viittomakieliä koskevassa koulutuksessa sekä kielisuunnittelussa.